fbpx Hyppää sisältöön

Kevätpäivien työpajat

20.4. Keskiviikko
Seminaari- ja työpajapäivä kaikille: yhteistä työskentelyä laatuteemasta

Vaihtoehtoinen sisältö 1: Sukella pintaa syvemmälle! Lähde mukaan uskomattomalle työpajakierrokselle pureutumaan laatuun Harrastamisen Suomen mallissa.

⚽ Kehitä harrastustoimintaa lasten ja nuorten kanssa

Lapsikeskeinen palvelumuotoilu yhdistää palvelumuotoilun, lapsen oikeudet ja lapsikeskeisyyden. Tällä yhdistelmällä voidaan kehittää lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavia ja eettisesti kestäviä palveluita niin, että kehittäminen on kaikille osapuolille mukavaa ja tarkoituksenmukaista. Työpajan vetäjänä toimii Maija Hansen, lapsikeskeisen palvelumuotoilun asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry, Lapsilta opittua-hanke ja palvelumuotoilun moniosaaja. 

Työpajassa syvennytään seuraavien kysymysten äärelle:

  • Miten kaikenlaiset lapset voivat osallistua ja heille voidaan luoda aktiivisesti tila kertoa näkemyksiään?
  • Miten osallistuminen voi olla lapsille kivaa ja turvallista?
  • Miten lasten näkemyksiä voidaan aidosti huomioida?
  • Miten lapset saavat tiedon siitä, mihin heidän näkemyksiään on huomioitu?
  • Miten palveluiden ja toiminnan laatua voi systemaattisesti arvioida lasten kokemusten kautta?

🧶 Hyvä hallinto

Työpajassa perehdytään hyvän hallinnon periaatteisiin Harrastamisen Suomen malli -hankkeiden näkökulmasta. Työpajassa käsitellään mm. kirjanpitoa ja raportointi.

Työpajan fasilitaattorina toimii Emilia Piitulainen, ylitarkastaja ja Elsa Mantere, ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Osallistujien toivotaan esittävän kysymyksiä hallinnointiin ja Harrastamisen Suomen mallin hankkeisiin liittyen.

⚾ Yhteistyöstä voimaa

Työpajassa pureudutaan nykyisiin yhteistyöverkostoihin ja suunnitellaan yhdessä, minkä asioiden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötahoja ja mitkä yhteistyötahot olisivat tarpeellisia toiminnan kehittämisen kannalta.

Työpajan vetäjänä Niko Savinainen, Liikunta- ja nuorisotoimen päällikkö, Lapuan kaupunki 

Vastauksia haetaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Keitä tulisi olla mukana kehittämässä harrastustoimintaa?
  • Miten löytää oikeat ihmiset, kumppanit ja kanavat?
  • Mitä kunta järjestää itse, mitä yhdistykset sekä muut harrastustoimijat, mitä tehdään yhdessä?
  • Miten asetetaan yhteisiä tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista?
  • Miten, toimijat luovat yhteisen tahtotilan ja sitoutuvat yhdessä harrastustoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen?
  • Miten varmistetaan tiedonkulku ja vuoropuhelu?
  • Rakenteet: Tarvitaanko hallintohimmeli?

🎯 Tunne kohderyhmäsi

Pyöreän pöydän keskustelussa Pekka Paappanen, vuoden 2020 rehtori, auttaa osallistujia hahmottamaan yläkouluikäisten maailmaan. Vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin:

  • Keistä me puhumme, kun puhumme yläkouluikäisistä nuorista?
  • Kohdataanko nuoret yksilöinä vai joukkona?
  • Mikä motivoi ja mahdollistaa harrastamisen?
  • Miten jokainen löytäisi oman juttunsa?

🎨 Ammattimainen taide laadun takeena

Työpajassa kokemuksia jakaa räppiä ja sanataidetta päivittäin peruskouluohjaustyössä hyödyntävä Simo Nieminen, jolta löytyy koulutyöpajojen ohjaamisesta kokemusta kymmeneltä vuodelta. Sanataidekasvattaja-räppäri-musiikkituottaja Nieminen nostaa esiin  rytmitaulukko-menetelmän, jonka myötä kaikki pääsevät helposti kiinni rytmiseen kirjoittamiseen sekä räppäilyyn. Lisäksi työpajassa on osallistujien kiinnostuksen mukaan mahdollista painottaa sanojen tueksi otettavia musiikillisia elementtejä tai sanataideharjoitteita.

Laatua harrastamiseen -yhdessä!

Mitkä tekijät luovat laadukkaan harrastustoiminnan perustan? Miten varmistetaan, että harrastuksen ohjaajilla on tarvittavat tiedot ja taidot? Millä ratkaisuilla harrastustoiminta on paremmin saavutettavissa myös yläkoululaisten kohderyhmässä?

Työpajassa haetaan ratkaisuja laadukkaan harrastustoiminnan toteuttamiseen. Yhteinen sitoutuminen laadun edistämiseen ja ratkaisujen hakemiseen on satsaus, jolla varmistetaan myös toiminnan jatkuvuus. Mikä tärkeintä -laadukkaasti ohjattu toiminta ja monipuoliset sisällöt kannustavat sekä innostavat lapsia ja nuoria harrastamaan!

Työpajaa vetää Kirsi Naukkarinen, joka toimii yhteyspäällikkönä Opetushallituksessa Liikkuvat -ohjelmissa (Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu).

Vaihtoehtoinen sisältö 2: Kulttuurikasvatussuunnitelmien Bootcamp

📙 Kulttuurinen lukutaito tulevaisuuden taitona

Työpajassa käsitellään kulttuurisen lukutaidon käsitettä ja tutustutaan Dialogue and Argumentation for Cultural Literacy Learning in Schools -hankkeen tuottamaan opetusmateriaaliin. Kulttuurinen lukutaito ei tarkoita vain eri kulttuurien tuntemusta, vaan kykyä navigoida kulttuurisen moninaisuuden keskellä empaattisesti ja dialogisesti. Työpajassa pohdimme, miten kulttuurisen lukutaidon opettaminen voidaan tuoda osaksi kulttuurikasvatussuunnitelmien kehitystyötä. Lisäksi tutustumme suvaitsevaisuutta, empatiaa ja ryhmään kuulumisen kokemuksia edistävään kulttuurisen lukutaidon oppimisohjelmanmateriaaleihin. Työpajaa vetää taidehistorian ja taidekasvatuksen yliopistonopettaja Susanne Ylönen.

🎨 Ammattimainen taide laadun takeena

Työpajassa kokemuksia jakaa räppiä ja sanataidetta päivittäin peruskouluohjaustyössä hyödyntävä Simo Nieminen, jolta löytyy koulutyöpajojen ohjaamisesta kokemusta kymmeneltä vuodelta. Sanataidekasvattaja-räppäri-musiikkituottaja Nieminen nostaa esiin  rytmitaulukko-menetelmän, jonka myötä kaikki pääsevät helposti kiinni rytmiseen kirjoittamiseen sekä räppäilyyn. Lisäksi työpajassa on osallistujien kiinnostuksen mukaan mahdollista painottaa sanojen tueksi otettavia musiikillisia elementtejä tai sanataideharjoitteita. 

🎪 Kulttuurisesta osallisuudesta kohti kulttuurista toimijuutta

Millaisen kehityskaaren lapset ja nuoret käyvät läpi kulttuurikasvatussuunnitelmien aikana? Mikä on Taidetestaajien rooli tässä kokonaisuudessa? Näitä pohditaan Taidetestaajat-toiminnan päällikön Joonas Keskisen ohjauksessa työpajassa, jossa osallistujat pääsevät luomaan yhdessä kulttuurikasvatussuunnitelmien pedagogisen polun. Työpajassa kulttuurikasvatussuunnitelmia tarkastellaan pedagogisena jatkumona, jossa lapsi kehittyy kulttuurisesta osallisuudesta kohti aikuisuuden kulttuurista toimijuutta. Aihetta lähestytään Taidetestaajien kautta, jotka toimivat käännekohtana tässä jatkumossa. 

🧩 Lapsilähtöisyys laadun elementtinä

Kulttuurikasvatussuunnitelmia kuvataan seuraavasti: “Kulttuurikasvatussuunnitelmat pohjaavat [–] sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan”. Miten lapsilähtöisyys todellisuudessa toteutuu kulttuurikasvatussuunnitelmissa? Työpajassa laitetaan kädet multaan ja lähdetään kehittämään kulttuurikasvatussuunnitelmien työkalua paremmin lasten ääntä huomioivammaksi taidekasvattaja Katja Kähkösen johdolla.

🎬 Kohti tasa-arvoisempaa ja saatavampaa kulttuurikasvatussuunnitelmien tulevaisuutta

Työpajassa tarkastellaan kulttuurikasvatussuunnitelmia kehittämisen näkökulmasta: Mitä vahvuuksia ja heikkouksia kulttuurikasvatussuunnitelmiin liittyy? Mitä mahdollisuuksia ja uhkia ne kohtaavat? Miten vahvuuksia ja mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja uhilta välttyä? Koordinaattori Maarit Mäkisen johdolla lähdetään yhdessä suunnittelemaan kulttuurikasvatussuunnitelmien tulevaisuutta.

🎴 Elävää perintöä kulttuurikasvatussuunnitelmiin: kortteja & kompasseja

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran erityisasiantuntija Ira Vihreälehto ja Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio jakavat vinkkejä ja työkaluja siihen, kuinka mahduttaa elävää kulttuuriperintöä (paikallista, kansallista ja globaalia) kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Kuinka osallistaa lapsia ja nuoria pohtimaan heille itselleen tärkeää kulttuuriperintöä?

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.