Mitä tehdä, kun työpajaan tarvitaan nopeasti uusi harjoitus? Entä kun tuttu menetelmä kaipaa tuoretta näkökulmaa? Miten taiteen keinoin voidaan vahvistaa lasten osallisuutta, käsitellä mielenterveyttä tai rakentaa turvallisempaa ryhmää?
Syksy on alkanut ja sen myötä käyntiin pyörähtävät päiväkotiarki, koulu, harrastusryhmät ja kerhot. Moni kasvattaja, opettaja ja harrastustoiminnan ohjaaja suunnittelee lukukauden sisältöjä ja etsii suunnittelun tueksi erilaisia materiaaleja. Kuvaan astuvat erilaiset menetelmäoppaat, jotka ovat fyysisessä tai digitaalisessa olomuodossaan ammattilaiselta ammattilaiselle siirtyvää osaamista.
Tässä blogissa syvennytään lastenkulttuurin menetelmäoppaisiin; mitä ne ovat, keille ne on suunnattu, miten niitä voi hyödyntää ja mistä niitä löytää? Esimerkkinä toimivat Suomen lastenkulttuuriliiton koordinoiman Mind The Gap -hankkeen tuoreet, viime kevään ja kesän aikana julkaisemat oppaat.
Mikä lastenkulttuurin menetelmäopas?
Osoitteesta lastenkulttuuri.fi löytyy vino pino eri taiteenlajien menetelmäoppaita hyödynnettäväksi eri ikäisten kohderyhmien kanssa. On sanataidetta, elokuvaa, kuvataidetta, sirkusta ja vaikkapa ympäristötaidetta.
Menetelmäopas voi tarkoittaa montaa asiaa. Se voi olla kokoelma yksittäisiä harjoitteita, valmis työpajamalli tai laajempi kokonaisuus, jossa käytännön tekemisen rinnalla avataan menetelmien pedagogista taustaa ja tavoitteita. Yhteistä oppaille on se, että niihin on koottu käytännön työssä syntynyttä ja kehitettyä osaamista muiden hyödynnettäväksi.
Ei vain lastenkulttuurin ammattilaisille
Lastenkulttuurin menetelmäoppaat palvelevat monia yleisöjä. Niiden äärelle ovat löytäneet niin inspiraatiota etsivät taidekasvattajat kuin työkalupakkiaan kartuttavat varhaiskasvattajat ja opettajat. Esimerkiksi Opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla Lastenkulttuuriliiton pisteellä käyvistä kasvatusalan opiskelijoista moni ilahtuu kuullessaan, että verkossa on tarjolla ilmaiseksi laadukkaita, asiantuntijoiden tuottamia helppokäyttöisiä ja muokattavia taidekasvatuksen oppaita, jotka tukevat omaa ammatillista kasvua ja tarjoavat erilaisia pedagogisia näkökulmia.
Myös tarve oppaalle voi olla monenlainen. Yksi etsii valmista harjoitusta ensi viikon työpajaan, toinen uusia tapoja lähestyä jotakin tiettyä teemaa lasten kanssa, kolmas haluaa laajentaa omaa osaamistaan tai löytää uusia näkökulmia tuttuun työskentelytapaan. Menetelmäoppaasta voi poimia yhden harjoituksen tai ottaa kokonaisen toimintamallin oman työn lähtökohdaksi. Useimmat oppaista on tehty erilaisiin tarpeisiin joustaviksi ja niissä voi ollakin valmiina vinkkejä soveltamiseen ja mukauttamiseen.
Menetelmäopas ei tarjoa valmista kaavaa, vaan tukee pedagogia
Menetelmäoppaat tekevät näkyväksi sen, että taide- ja kulttuuritoiminnassa ei ole kyse vain mukavasta tekemisestä. Menetelmien taustalla voi olla tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi osallisuuteen, vuorovaikutukseen, luovuuteen, oppimiseen, itseilmaisuun, hyvinvointiin tai ryhmään kuulumiseen.
Hyvä menetelmäopas ei kuitenkaan ole reseptikirja, jota täytyy seurata vaihe vaiheelta. Sama harjoitus ei välttämättä toimi sellaisenaan jokaisen ryhmän, ikäkauden tai toimintaympäristön kanssa. Menetelmäopas tarjoaa ammattilaiselle lähtökohdan, jota hän voi soveltaa oman ryhmänsä tarpeisiin ja oman pedagogisen osaamisensa pohjalta.
Parhaimmillaan opas tarjoaakin paitsi konkreettista tekemistä myös mahdollisuuden pysähtyä sen äärelle, miksi jotakin tehdään. Mitä tällä harjoituksella tavoitellaan? Millaisen roolin lapsi tai nuori saa toiminnassa? Miten menetelmä tukee osallistumista, vuorovaikutusta tai turvallista ilmapiiriä? Menetelmäoppaat voivatkin toimia sekä työkalupakkina että oman ammatillisen ajattelun kehittämisen tukena.
Hankkeiden tulokset jäävät elämään oppaina
Menetelmäoppaat ovat tekijöilleen keino varmistaa, ettei hankkeissa ja projekteissa tehty kehittämistyö katoa hankkeen päättyessä. Suomen lastenkulttuuriliiton koordinoimassa Mind The Gap -hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmiä eri Euroopan maissa. Työn tuloksena syntyi viisi keskenään erilaista menetelmäopasta.
Oppaiden erilaisuus kertoo siitä, kuinka monenlaiseen tarpeeseen menetelmäopas voi vastata. Osa Mind The Gap -oppaista tukee taiteilijoiden ja taidekasvattajien ammatillista kehittymistä, kun taas toisista esimerkiksi opettaja tai harrastusryhmän ohjaaja voi löytää matalan kynnyksen harjoitteita ja työskentelymalleja oman ryhmänsä kanssa käytettäviksi. Menetelmissä käsitellään muun muassa ryhmäytymistä, vuorovaikutusta, inklusiivisuutta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista taiteen keinoin.
Mind The Gap -hanke päättyy nyt elokuussa, mutta hankkeessa syntynyt osaaminen jatkaa leviämistään. Oppaiden avulla menetelmät voivat siirtyä uusille ammattilaisille, uusiin toimintaympäristöihin ja uusien lapsi- ja nuorisoryhmien käyttöön eri puolilla Eurooppaa.
Lastenkulttuurin materiaalipankki kokoaa osaamista yhteen
Lastenkulttuuri.fi-sivuston materiaalipankki kokoaa yhteen lastenkulttuurin ammattilaisten ja asiantuntijoiden tuottamia materiaaleja eri taiteenaloilta ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Materiaalit ovat avoimesti kasvatus-, opetus- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien hyödynnettävissä.
Materiaalipankki tekee näkyväksi lastenkulttuurin kentällä syntyvää osaamista ja tarjoaa sille yhteisen paikan. Samalla se tukee laadukkaiden taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmien laajempaa hyödyntämistä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä.
Artikkelin pääkuva:
