fbpx Hyppää sisältöön

Kulttuuri kuuluu myös lapsille

Kulttuurilla on suuri vaikutus lasten elämään. Taide, kulttuuri ja yhdessä tekeminen vahvistavat ilon ja toivon tunnetta tulevaa kohtaan.

Lapsia on jo toista vuotta kasvattanut korona, joka on aiheuttanut pelkoa ja hätäännystä. Lapset ovat eläneet epävarmaa arkea, jossa tavalliset tilanteet on koettu turvattomiksi ja sosiaalinen kanssakäyminen riskiksi. Arkeen on sisältynyt uhka, jota aikuisetkaan eivät hallitse, ja kaiken lisäksi tilanteen kesto on ollut kaikille avoin.

Tämä kaikki on jättänyt jälkensä, uskovat lastenkulttuurin ammattilaiset. He arvelevat, että saatamme vielä joutua kasvotusten ahdistuneitten nuorten ikäpolvien kanssa. Lasten ja nuorten mieltä on rasittanut korona-aikana ennen kaikkea tulevaisuuden epävarmuus.

– Aikuisten tehtävä on jälleenrakentaa lasten luottamusta elämään. Lasten ja nuorten tulee päästä käsittelemään tunteitaan ja pelkojaan. On tärkeää, että heidän elämäänsä saadaan myös iloa ja toivoa. Taide, kulttuuri ja yhdessä tekeminen toimivat työkaluina, kun lapsille ja nuorille pyritään palauttamaan luottamus ja osallisuuden tunne. Heidän tulee päästä sosiaalisiin tilanteisiin kokemaan ja tekemään, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton hallituksen puheenjohtaja Tiina Susiluoto näkee. Hän toimii vastaavana kulttuurituottajana Annantalossa Helsingissä.

Edistää hyvinvointia

Lastenkulttuurin ammattilaiset ovat ymmärtäneet haasteen ja tekevät parhaansa lievittääkseen korona-ajan jälkiä omalta osaltaan. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että kaikki kulttuuri ajettiin pahimpien sulkutoimien aikana alas, ja lastenkulttuurikin on tällä hetkellä vasta elpymässä. Korjaavaa työtä elämyksineen ja tulevaisuudenuskon palauttamisineen tekevät Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton 33 jäsentä eri puolilla Suomea.

– Lasten pelkoja ja tunteita päästään käsittelemään taiteen keinoin vasta nyt kun työpajat ja esitykset ovat taas käynnistyneet ja syntyy aitoja kohtaamisia. Meidän on aloitettava sen viestimisestä, että kulttuuria on turvallista kokea ja harrastaa. Taide ja kulttuuri ovat parasta hyvinvointia mitä voimme lapsille antaa. Niiden eri muodot antavat mahdollisuuden itseilmaisuun, kuulluksi ja nähdyksi tulemiseen ja ovat tapa osallistua yhteisöllisiin kokemuksiin. Meillä on edessä iso työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, muistuttaa Susiluoto.

Susiluodon mukaan lastenkulttuurilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten sosiaalisiin taitoihin, empatiakykyyn, itsetuntemukseen sekä tunne- ja tulevaisuustaitoihin. Se opettaa vuorovaikutusta ja kriittistä ajattelua sekä lisää luovuutta. Kulttuurin ja taiteen parissa kasvaneista nuorista tulee kulttuuria ja taidetta käyttäviä aikuisia.

Työpajoja, tapahtumia ja näyttelyitä lapsille

Vantaalla Lastenkulttuurikeskus Pessin tarjonnan käynnistymistä on odotettu innolla. Aito osallistuminen on taas mahdollista. Kokemusta maassamme on siitäkin, että esityksiä vietiin päiväkotien pihoille, ja lapset katselivat niitä sisältä ikkunan läpi.

Pessissä lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden päällikkönä työskentelevä Kaisa Kettunen on saanut nähdä käynnistyneiden työpajojen, tapahtumien ja näyttelyiden positiivisen vaikutuksen. Kävijöistä paistaa keskittyneisyys ja virkistyneisyys. Kettunen muistuttaa taiteen ja kulttuurin olevan lapsen oikeus. Ne ovat mukana jopa lapsen oikeuksien sopimuksessa.

– Kulttuuri on tarkoitettu kaikille lapsille, ei vain lahjakkaille tai niille, joilla on taiteellisia taipumuksia. Pessiin voi tulla matalalla kynnyksellä. Tarjontamme on monimuotoista ja monikielistä. Meille on tärkeää, että tavoitamme perheet tasa-arvoisesti. Vantaan asukkaista noin 21 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, Kettunen huomauttaa.

Pohjoisessa Suomessa tilanne on ollut eteläistä parempi, koska harvaan asutulla alueella kulttuuritoimintaa ja kanssakäymistä ei rajoitettu yhtä vahvasti kuin kasvukeskuksissa. Korona-ajan mukanaan tuoma muutos näkyi siinä, että digitaalisia mahdollisuuksia alettiin käyttää entistä enemmän hyödyksi myös kulttuuritoiminnassa, kertoo Lapin lastenkulttuuriverkoston suunnittelija Anne Luiro.

– Korona-aika kehitti taiteen tekemisen ja kokemisen entistä monipuolisempia muotoja, sillä sen mukana syntyi etäyhteyksiin perustuvaa kulttuuria. Ammattitaitoisesti toteutettu lastenkulttuuri alkoi levitä erilaisina streamauksina ja tallenteina. Tekniikka on tuonut kulttuurin tasapuolisesti kaikkialle Suomeen. Olemme eri puolilla maata nyt paremmin samalla viivalla, katsoo Luiro.

Alkuperäinen artikkeli on nähtävissä Content Housen tekemässä kulttuuriliitteessä.


TEKSTI: LIISA JOENSUU
KUVA: JOONA RAEVUORI

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.