Harrastaminen on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus, ei etuoikeus. Vantaalla asiaa edistetään tavoitteellisesti. Kaupungissa, jossa puhutaan yli sataa eri kieltä ja lasten taustat ovat moninaisia, on harrastusten saavutettavuuden kehittäminen ollut pitkäjänteisen työn kohteena. Saavutettavampi harrastus -toimintamallin avulla Vantaa on ottanut askeleet kohti todellista yhdenvertaisuutta harrastamisessa. Ja mikä parasta: mallista on tullut osa kaupungin arkeen kuuluvaa palvelukehittämistä.
Mutta mitä tämä toimintamalli oikeastaan tarkoittaa? Saavutettavampi harrastus on työkalu, joka auttaa kuntia ja järjestöjä arvioimaan ja kehittämään harrastustoimintaa sekä viestimään siitä siten, että se on aidosti kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla. Malli auttaa tunnistamaan saavutettavuuden esteitä olivatpa ne kieleen, taloudelliseen tilanteeseen, erityisen tuen tarpeeseen tai kulttuurisen taustaan liittyviä. Malli ei ole pelkkä merkki seinällä tai mainoksessa, vaan se tarjoaa konkreettisen tavan tehdä saavutettavuustyötä näkyväksi ja systemaattiseksi.
Haasteet, jotka vaativat ratkaisuja
Vantaalla oli jo pitkään tiedostettu, että harrastamisen esteet eivät rajoitu pelkästään kustannuksiin. Tiedon löytäminen, hajanaiset harrastusmahdollisuudet, kielelliset ja kulttuuriset esteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumismahdollisuudet nousivat esiin toistuvasti lasten, nuorten ja perheiden kokemuksissa. Myös toimintakulttuurilla ja viestinnällä oli suuri merkitys: jos lapset ja perheet eivät koe harrastusta omakseen, esteet syntyvät jo ennen ensimmäistä kertaa.
– Saavutettavuus ei ole yksittäinen toimenpide vaan jatkuva näkökulma, joka tulee huomioida palveluiden suunnittelussa, viestinnässä ja toteutuksessa, kertoo Sanna Lesonen, Vantaan kaupungin lasten ja nuorten harrastamisen johtava asiantuntija.
Yhteinen tahtotila ja konkreettiset toimet
Vantaalla Saavutettavampi harrastus -toimintamalli otettiin käyttöön kaikissa elinikäisen oppimisen palvelualueen yksiköissä vuonna 2025. Prosessiin osallistui laaja joukko harrastamiseen, vapaa-aikaan, kulttuuriin, liikuntaan ja oppimiseen liittyviä toimijoita. Tavoitteena ei ollut pelkästään merkin saavuttaminen, vaan yhteisen ymmärryksen vahvistaminen siitä, mitä saavutettavuus tarkoittaa käytännössä.
– Toimintamalli tarjosi meille konkreettisen työkalun arvioida ja kehittää omaa toimintaamme sekä tehdä saavutettavuustyötä näkyväksi, Lesonen korostaa.
Yksi suurimmista onnistumisista oli se, että saavutettavuudesta tuli yhteinen keskustelunaihe eri yksiköiden välillä. Samalla tunnistettiin paljon jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Haasteena puolestaan oli se, että saavutettavuus näyttäytyy eri palveluissa eri tavoin
– Yhteisten toimintatapojen löytäminen vaati aikaa ja keskustelua. Käyttöönottoon sisältyikin toimintamalliin perehtymistä, yhteisiä keskusteluja sekä oman toiminnan arviointia saavutettavuuden näkökulmasta, Lesonen kuvailee prosessia.
Mitä mallin käyttöönotto on tuonut tuloksena?
Vaikka yksittäisen toimintamallin vaikutuksia on vaikea erottaa muusta kehittämistyöstä, on saavutettavuus Vantaan kaupungissa noussut entistä vahvemmaksi osaksi palveluiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Toimintamalli on auttanut tunnistamaan kehittämiskohteita ja tehnyt saavutettavuustyötä näkyvämmäksi henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja harrastustoiminnan järjestäjille.
Erityisesti ymmärrys saavutettavuudesta on laajentunut. Aiemmin keskityttiin usein taloudellisiin esteisiin, mutta nyt saavutettavuutta tarkastellaan laajemmin: tiedollinen, kielellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen saavutettavuus ovat kaikki osa kokonaisuutta.
Eikä työ suinkaan lopu tähän. Tavoitteena Vantaalla on vahvistaa entisestään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa sekä kehittää harrastuksiin liittyvää viestintää, tiedon löydettävyyttä ja osallistumisen käytäntöjä.
Lisäksi harrastamisen ekosysteemi -ajattelu korostuu: tavoitteena ei ole tehdä pelkästään yksittäisistä harrastuksista saavutettavampia, vaan rakentaa kokonaisuus, jossa lapset, nuoret ja perheet löytävät helposti harrastusmahdollisuuksia, siirtyminen harrastuksesta toiseen on sujuvaa ja eri toimijat tukevat yhdessä pitkäjänteistä harrastamista.
Saavutettavuus ei ole valmis tila, vaan jatkuva osa palveluiden laadun, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämistä.
Sanna Lesonen, Vantaan kaupungin lasten ja nuorten harrastamisen johtava asiantuntija
Sanna Lesosen vinkit muille toimijoille, jotka haluavat ottaa saavutettavuuden osaksi palveluiden kehittämistä:
- Muista, että saavutettavuus on jatkuva prosessi, ei yksittäinen hanke tai tarkistuslista.
- Lähde liikkeelle asiakkaan näkökulmasta ja ota mukaan laaja joukko toimijoita.
- Pienetkin muutokset viestinnässä, toimintatavoissa tai osallistumisen käytännöissä voivat merkittävästi madaltaa esteitä.
- Saavutettavuus hyödyttää kaikkia: kun palveluista tehdään saavutettavampia, ne paranevat käytännössä kaikkien käyttäjien näkökulmasta.
Kirjoittaja: Tetti Tuhkio
Artikkelin pääkuva: Creative Day
