Kuntien kulttuuritoimintalain kolmannen momentin mukaan kunnan tehtävänä Suomessa on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee muun muassa tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Taide- ja kulttuurikasvatusta tarjoaa monipuolinen kenttä: lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kansalaisopistot, museot, kulttuuriperintökohteet, teatterit ja kattava freelancer kenttä. Keskityn kirjoituksessani lastenkulttuuritoimijoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaan lastenkulttuurilla tarkoitetaan lapsille ja nuorille suunnattua taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta, taiteen ja kulttuuriperinnön tarjontaa sekä lasten ja nuorten itsensä tuottamaa taidetta ja kulttuuria. Lastenkulttuuriin sisältyy taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä tietojen ja taitojen oppiminen. Lastenkulttuurin toimet koskevat alle 18-vuotiaita lapsia.
Lastenkulttuurikeskukset ympäri Suomen tarjoavat lapsille ja nuorille tasa-arvoisesti ja saavutettavasti taide- ja kulttuuripalveluja, kuten avointa perhetoimintaa, varhaiskasvatuksen ja koulupäivän aikana tapahtuvaa työpajatoimintaa sekä erilaisia tapahtumia, työpajoja ja näyttelyitä. Suomen lastenkulttuuriliitto on valtakunnallinen järjestö, lastenkulttuurialan asiantuntija ja edunvalvoja. Liitto ja lastenkulttuurikeskukset yhteistyössä kuntien ja lasten kulttuuritoimijoiden kanssa muun muassa vahvistavat kulttuurikasvatusohjelmien syntymistä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä järjestävät avointa perhetoimintaa, näyttelyitä ja taidekasvatuksen työpajoja.
Liiton jäsenorganisaatioita yhdistävät laatutekijät ja yhteiset arvot, jotka ovat lapsilähtöisyys, taide, laatu ja yhdenvertaisuus. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä taiteessa ja kulttuurissa laatu on vaativa osa-alue, jota on jatkuvasti vaalittava. Verkoston toimijoiden on uudistuttava ja kouluttauduttava jatkuvasti.
Lastenkulttuurin kautta vahvistuva kulttuurinen osallisuus on investointi lasten kykyyn toimia tasavertaisina erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa läpi elämän.
Lastenkulttuurikeskukset kuntien voimavarana
Suomessa on laaja ja osaava lastenkulttuurin ammattilaisten toimijakenttä, joka tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille ja yhdessä heidän kanssaan. Lasten ja nuorten kulttuuritarjonta ja siihen liittyvät taloudelliset panostukset vaihtelevat kunnasta toiseen.
Suomen lastenkulttuuriliiton jäsenistä koostuva lastenkulttuuritoimijoiden verkosto on toiminut jo vuodesta 2003, jolloin opetusministeriö (nykyinen opetus- ja kulttuuriministeriö) nosti lastenkulttuurin yhdeksi toimintansa painopistealueeksi ja julkaisi Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman. Laaditun ohjelman tavoitteena oli tukea kotien ja muiden instituutioiden kulttuurista kasvatustehtävää. Kunnat nähtiin avainasemassa lastenkulttuurin edistämisessä. Nyt, vuonna 2026 lastenkulttuuritoimijoiden yhteiseen verkostoon, Suomen lastenkulttuuriliittoon, kuuluu 37 jäsentä ja yli 65 yhteistyöjäsentä. Yhdessä liitto muodostaa kattavan ammattilaisten valtakunnallisen verkoston. Jäsenet ovat kuntia, yhdistyksiä ja osuuskuntia. Osa toimii kiinteissä tiloissa, osa alueellisesti ja osa kiertävästi siellä, missä lastenkulttuuria ei ole saatavilla. 32 jäsenen tietoihin perustuvan tilaston mukaan liiton varsinaisilla jäsenillä oli vuonna 2025 yli 2,2 miljoonaa asiakaskontaktia, joista lapsia oli 1,5 miljoonaa. Jäsenet järjestivät toimintaa 187 suomalaisessa kunnassa.
Laadukkaan lastenkulttuurin vaaliminen
Lastenkulttuuritoimijat tuottavat palveluita, joissa monet lapset kohtaavat perheen ulkopuolisen ympäristön ja toiset ihmiset ensimmäisiä kertoja elämässään. Tässä tehtävässä korostuu ammattitaito ja lapsilähtöisyyden osaaminen. Laatu on yksi tapa tarkastella sitä, kuinka lastenkulttuuritoimijat kantavat vastuunsa yhteisestä aarteesta: kulttuurista, kulttuuriperinnöstä sekä lasten osallisuudesta taiteessa ja yhteiskunnassa. Kehitämme ammatillisesti tuotettuja, korkeatasoisia ja kestäviä palveluita, joiden pariin jokaisen lapsen ja nuoren on helppo tulla yhdenvertaisena ja täytenä ihmisenä, riippumatta tuen tarpeen muodosta.
Laatu on arvo, jonka ominaisuuksia voimme kantaa ja ilmentää tekojen, kielen ja kohtaamisen tasolla. Laadun tavoittaminen yhteen pisteeseen ja määritteleminen tyhjentävästi on ulottumattomissamme oleva tehtävä, mutta esimerkiksi lastenkulttuurin laatukäsikirjassa esitettyjen käytännön esimerkkien kautta pystymme kuvaamaan, kehittämään ja arvioimaan laadun elementtejä ja välittämään tietoa alati laajenevalle joukolle kulttuuritoimijoita. Tieto on yhteistä vaurautta.
Lastenkulttuurin laatukäsikirja on liiton toimijoita yhdistävä asiakirja, jonka soveltamiseen toiminnassamme olemme verkostona sitoutuneet. Laatukäsikirja sisältää laadun määritelmiä ja mittareita, jotka auttavat kaikkia lasten- ja nuortenkulttuurikentällä työskenteleviä pohti maan ja tutkimaan laadun toteutumista lastenkulttuurityössään. Toiminnan laatua tarkastellaan taiteen ja kulttuurin, lapsilähtöisyyden, ammatillisuuden, yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja yhteistyön näkökulmista. Laatukäsikirja soveltuu hyvin laatutyön kehittämiseen muillekin kuin lastenkulttuuritoimijoille ja voi myös toimia kriteeristönä erilaisille kuntien kehittämishankkeille.
Taidekasvattajat ja lastenkulttuurin tekijät kantavat vastuuta myös siitä, että lapset ja nuoret näkevät esteettisen, kauniin ulottuvuuden ihmiselämässä silloinkin, kun järkyttävät tapahtumat maailmalla tai omassa yhteisössä yrittävät vetää huomion puoleensa. Sen ansiosta lapset eivät ole murheiden vietävissä. Taiteen ja kulttuurin avulla voi ilmaista ja luoda kauneutta, joka puolestaan on läheistä sukua hyvälle, rauhalle ja toivolle.
Kulttuurikasvatussuunnitelmat konkretisoivat lain kuntien kulttuuritoiminnasta
Tehokas keino edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin ovat kulttuurikasvatussuunnitelmat, joiden avulla paikalliset kulttuuritoimijat ja opetussuunnitelman tavoitteet tuodaan yhteen systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Yleensä suunnitelma tehdään esikoulusta yhdeksänteen luokkaan.
Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan osana opetusta. Se pohjaa kunnan omaan kulttuuritarjontaan ja kulttuuriperintöön sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan. Suunnitelmasta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä kulttuurikasvatussuunnitelma, kulttuuripolku, kulttuurirappuset tai kulttuurireitti.
Toimiva kulttuurikasvatussuunnitelma takaa, että kaikki alueen lapset ja nuoret pääsevät kokemaan taidetta sekä tutustumaan alueen taidelaitoksiin ja kulttuuriperintöön osana päiväkoti- ja koulupäiviä. Tämä on myös kuntien ja taidekentän resurssien tehokasta käyttöä.
Lastenkulttuurikeskukset ja -toimijat ovat jo vuosia edistäneet kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumista. Viimeisten vuosien ajan Suomen lastenkulttuuriliitto on edistänyt kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumista kunnissa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämishankkeella sekä sivistys- ja tiedejaoston myöntämällä pikkujoulurahalla. Tulokset ovat olleet erinomaisia, sillä kulttuurikasvatussuunnitelmien määrä on kasvanut Suomessa hankkeen myötä 114:stä 243:een.
Avainasemassa ovat olleet lastenkulttuurin ammattilaiset, jotka ovat toimineet kehittämishankkeessa kuntien konsultteina. Kehittämishankkeen aikana kulttuurikasvatussuunnitelmien määrä on kasvanut, ja ne ovat myös laajentuneet perusopetuksesta varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Mukana yhteistyössä on ollut useita liiton jäsenorganisaatioita. Omia kulttuurikasvatussuunnitelmien kehittämishankkeitaan ovat toteuttaneet Uulun liikkuva lasten kulttuurikeskus, Kiertävä lastenkulttuurikeskus Kattila ja Konserttikeskus.
Alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia lisää myös Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma Taidetestaajat, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kokemaan ja arvioimaan taidetta kaksi kertaa lukuvuodessa. Sadan prosentin osallistumisasteen myötä Taidetestaajat on ainoa ohjelma, joka koskee kaikkia saman ikäryhmän nuoria kaikissa Suomen kunnissa. Ryhmille maksetaan liput ja matkat esimerkiksi teatteriin, taidemuseoon tai sinfoniaorkesterin konserttiin – tähän ei ole selvityksen mukaan varaa 90 prosentilla kouluista ja kunnista. Vierailujen jälkeen nuoret taidetestaajat arvioivat kokemansa elämykset ja vaikuttavat näin siihen, että tulevaisuudessa tuotetaan ajassa kiinni olevaa ja nuoria puhuttelevaa taidetta.
Kuntien näkökulmasta säätiörahoitteinen Taidetestaajat voidaan nähdä lisäresurssina kunnan omaan toimintaan – parhaissa tapauksissa paikallinen kulttuurikasvatussuunnitelma ja taidetestaus osana sitä luovat lapsen ja nuoren kannalta eheän kokonaisuuden.
Kuntien tulee nähdä taloudellisten resurssien kohdistaminen kulttuurikasvatussuunnitelmiin tulevaisuuden yleisöjen rakentamisena ja kunnan kulttuurisena pääomana. Kulttuurikasvatussuunnitelmien ylläpitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen ovat kunnan kulttuuritoimen päätehtävä.
Kirjoittaja:
Toiminnanjohtaja Aleksi Valta
Suomen lastenkulttuuriliitto
Alkuperäinen teksti on kirjoitettu osana Kunnat kulttuuritoiminnan järjestäjänä ja mahdollistajana kiristyvässä taloustilanteessa -julkaisua. Sen on tuottanut KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö ja toimittanut Taina Laitinen. Koko julkaisu löytyy: https://kaks.fi/julkaisut/kunnat-kulttuuritoiminnan-jarjestajana-ja-mahdollistajana-kiristyvassa-taloustilanteessa/
