Lasten arkea muovaavat epävarmuus tulevaisuudesta, eriarvoistuminen sekä nopeasti muuttuva media- ja kulttuuriympäristö. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia kokemuksia ja osallistumisen paikkoja lapsille tarjotaan – eikä se, ovatko ne yhdenvertaisesti kaikkien lasten saavutettavissa.
Lastenkulttuurin kautta lapsi voi ymmärtää itseään ja ympäröivää maailmaa, kohdata erilaisuutta ja kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia. Taidetta tekemällä ja kokemalla lapsi voi tuntea kuuluvansa yhteiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä vaikuttaa siihen, millaisiksi ne muodostuvat. Lastenkulttuurissa lapsi nähdään aktiivisena tekijänä ja kokijana.
Laadukkaassa lastenkulttuurissa jokainen lapsi kohdataan arvostavasti ja hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan. Tämä edellyttää lapsen kuuntelemista, ymmärrettävää viestintää, yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia sekä turvallista tilaa kokeilla ja ilmaista itseään. Ammattilaisten kesken laatu näkyy yhteisenä vastuuna, avoimena tiedonkulkuna, osaamisen jakamisena ja valmiutena arvioida toimintaa myös kriittisesti.
Lastenkulttuurin laatu syntyy taiteellisesta ja pedagogisesta osaamisesta, yhdenvertaisista kohtaamisista sekä halusta oppia ja kehittyä ajan mukana. Päivitetty Lastenkulttuurin laatukäsikirja auttaa alan toimijoita arvioimaan työtään ja rakentamaan toimintaa, johon jokainen lapsi ja nuori voi osallistua omana itsenään.
Mistä on lastenkulttuurin laatu tehty?
Laatu on yksi tapa tarkastella sitä, kuinka lastenkulttuuritoimijat kantavat vastuunsa yhteisestä aarteesta: taiteesta, kulttuurista, kulttuuriperinnöstä sekä lasten osallisuudesta taiteessa ja yhteiskunnassa. Lastenkulttuuritoimijat kehittävät ammattimaisesti tuotettuja, korkeatasoisia ja kestäviä palveluita, joiden pariin jokaisen lapsen ja nuoren on helppo tulla yhdenvertaisena ja täytenä ihmisenä riippumatta perheen tilanteesta tai lapsen tarvitseman tuen tarpeesta.
Lastenkulttuurin laatukäsikirjaa päivitetään, sillä lastenkulttuurin toimintaympäristö elää. Taiteen tekemisen ja kokemisen tavat muuttuvat, tutkimustieto lisääntyy ja ymmärrys esimerkiksi lasten osallisuudesta, saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta syvenee. Siksi alan yhteisiä laatukriteereitä on tärkeää tarkastella aika ajoin uudelleen. Päivitystyössä tuodaan näkyviin uusia näkökulmia, täsmennetään käsitteitä ja varmistetaan, että käsikirjan sisältö vastaa mahdollisimman hyvin sitä, mitä laadukkaalla lastenkulttuurilla tässä ajassa tarkoitetaan.
Käsikirjassa lastenkulttuurin toimintaa arvioidaan useasta näkökulmasta. Lapsilähtöisyys, ammattimaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys auttavat arvioimaan lapsille ja heidän perheilleen suunnattujen lastenkulttuuripalveluiden laatua. Saavutettavuus, vaikuttaminen ja viestintä puolestaan liittyvät toimijoille suunnattujen lastenkulttuurin asiantuntijapalveluiden arviointiin.
Näistä arviointiperusteista erityisesti ammattimaisuuden käsitettä on tuoreessa laatukäsikirjan päivityksessä täsmennetty. Aiemmassa versiossa puhuttiin ammatillisuudesta, joka viittaa sananmukaisesti ammattiin tai ammatteihin liittyvään. Päivitetty termi ammattimaisuus puolestaan korostaa tekijöiden osaamista, asiantuntemusta ja ammattitaitoa.
Laatua ei voida määritellä täysin tyhjentävästi, mutta sitä voidaan tarkastella, arvioida ja kehittää yhdessä. Laatukäsikirjan kriteerit ja käytännön esimerkit tukevat lastenkulttuuritoimijoita tässä työssä ja auttavat jakamaan osaamista koko alan käyttöön.
