Vantaa (Pessi ja Toteemi):
Vantaalla kulttuurikasvatussuunnitelma on osa paikallista opetussuunnitelmaa.
Lastenkulttuurikeskukset Pessi ja Toteemi ovat tunnettuja laadukkaista kulttuuripalveluista Vantaalla. Kysyntä ylittää tarjonnan.
Lastenkulttuurikeskukset ovat toivottuja yhteistyökumppaneita taidekasvatuksen kentällä. Lapsilähtöisyys ja kestävän kehityksen taidekasvatus ovat arvoja, joita vaalimme. Taideharrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle tulevaisuudessa!
Helsinki (Annantalo):
KENT – kulttuurinen eritysnuorityö
Kulttuurisen erityisnuorityön tavoitteena on taide- ja kulttuuritoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi erityisnuorityötä.
Tarkoituksena on yhdessä erityisnuorityön ammattilaisten kanssa suunnitella ja kehittää toimintaa, jossa eri toimijoiden ja tahojen työntekijät voivat tavata ja jakaa tietoa ja kokemuksia. Tuotamme myös erityisnuorityötä tekevien kanssa täydennyskoulutuksia ja työpajoja, joissa taiteen ammattilaiset ja erityisnuoret kohtaavat taiteen parissa.
Kulttuurista erityisnuorityötä viedään eteenpäin yhteistyössä etsivän nuorisotyön (Vamos) kanssa. Tarjoamme työtilaisuuksia ammattitaiteilijoille ja koulutamme erityisnuorten kanssa toimivia eri alojen ammattilaisia hyödyntämään taidelähtöisiä ja luovia menetelmiä omassa arjessaan. Hanke tarjoaa myös meille mahdollisuuden oppia lisää erityisnuorten kanssa työskentelystä ja kehittää näin omaa taidekasvatustoimintaamme.
KENT – kulttuurinen erityisnuorityö. Taiteen äärellä vahvistumista on kuvaus ja julkaisu taidelähtöisistä menetelmistä ja niiden käytöstä nuorten kanssa KENT-työpajoissa. Julkaisun voi ladata täältä:
Helsinki (Hurjaruuth):
Tanssiteatteri Hurjaruuthilla on käynnissä esimerkiksi Sirkus saapuu kaupunkiin -hanke. Se on hyvä esimerkki kunnan tukemasta kulttuuripalvelusta, joka parantaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta taiteeseen ja lisää taiteen saatavuutta ja saavutettavuutta muualla kuin keskusta-alueella. Toiminnalla tavoitetaan erityisesti niitä, jotka jäävät syystä tai toisesta kulttuuripalvelujen katveeseen.
Hankkeesta voi lukea lisää täältä:
http://www.hurjaruuth.fi/tietoa-hankkeesta/
Hankkeen ajankohtaiset tapahtumat:
http://www.hurjaruuth.fi/sirkus-saapuu-kaupunkiin/
Hankkeen blogi:
http://sirkussaapuukaupunkiin.blogspot.fi/
Seinäjoki (Louhimo):
- Eskarifestarit on työpajojen, ennakkotehtävien, musiikkin ja teatterin luoma kokonaisuus, joka toteutetaan kaikille Seinäjoen ja Ilmajoen esikoululaisille. Vuosi 2018 oli yhdeksäs. Kokonaisuus kuuluu kulttuurikasvatussuunnitelmaan Seinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoen kulttuurikasvatussuunnitelma: http://www.louhimo.com/kops/
- Taidetöitä näkee Louhimon blogista: https://louhimoblog.tumblr.com/
- Lasten kaupunki on monitaiteinen projekti, jossa tutustutaan omaan kaupunkiin. http://www.louhimo.com/lasten-kaupunki-videoteos-kuvaa-seinajokea-lapsen-silmin/
- Meillä työllistetään nuoria kulttuuritöihin. Muun muassa viiden nuoren muodostama Kesäsoittajat -bändi tekee keikkoja kesätyönään. He harjoittelevat ohjelmiston Louhimon ohjauksessa. Kesätöistä tietoa täältä http://www.louhimo.com/louhimon-kesatyopaikat-haettavissa/
- Kesällä on aivan huippuja leirejä lapsille http://www.louhimo.com/ilmoittautuminen-kesan-leireille-auki/
Lappeenranta (Metku):
Maakunnallinen matalan kynnyksen kuorotoiminta: METKUILLAAN –koulukuorot ja suurkuorokonsertit
www.lastenmetku.fi/kuorotoiminta
Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku edistää lasten ja nuorten matalan kynnyksen kuorotoimintaa Etelä-Karjalan alueella. Kuorojutun ensisijainen tarkoitus on rohkaista ja saada lapset ja nuoret laulamaan ja musiikin pariin, ja tuottaa yhdessä laulamisen iloa. Kuorojutun taiteellisena johtajana toimii musiikin tohtori Sari Kaasinen. Kuorot ovat osa koulujen kerhotoimintaa, joten kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja kerhoja vetävät koulun opettajat. Opettajat ohjaavat kuoroja koulujen musiikkikerhoisssa. Säännöllinen harjoittelu vahvistaa lasten laulutaitoa ja yhdessä laulaminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuorojen ohjaajat, lapset ja taiteellinen johtaja yhdessä valitsevat vuosittaisen ohjelmiston. Lauluista tehdään taustanauhat. Niiden avulla harjoitteleminen on vaivatonta. Taiteellinen johtaja kiertää ryhmissä muutaman kerran lukukaudessa. Helmikuussa kuorot kootaan yhteisiin suurkuorokonsertteihin. Aamulla on koululaiskonsertti, illalla konsertti muulle yleisölle.
Metkun DOKKARI – ja MediaDoc- mediapajassa lapset kokeilevat eri taiteen ja harrastamisen lajeja samalla, kun dokumentoivat kokemaansa. Pajassa välittyy aikuisten ja lasten vuorovaikutteinen digiosaaminen ja medialukutaitoa. Lapset ja nuoret tekevät ja kokevat eri taiteen lajeja, samalla kun dokumentoivat ja kommentoivat tekemistä mediaa välineenä käyttäen. Metkun pajaa toteutetaan erityisesti alueilla, missä lapsilla on vähän harrastusmahdollisuuksia. Dokkari-paja on taide- ja kulttuuripalvelujen välitystoimisto haja-asutusalueen lapsille, joilla muuten on vähemmän kontakteja taiteeseen. Dokkari-pajassa lasten uudet taiteenlajit näyttäytyvät. Kullekin teemalle mietitään näkökulma, lähestymisen ja dokumentaation tapa. Lapset vaikuttavat siihen miten dokumentaariset prosessit etenevät, tehdäänkö elokuvaa, kuvataidetta, animaatiota vai tilataidetta. Mediataiteilija avustaa sekä taiteen lajin työstämisessä että dokumentaation käsikirjoituksessa, mutta lasten taiteellinen näkemys määrää toimintaa. Yhtä lailla lapset vaikuttavat siihen miten ja missä digitaalisia ja/tai muita tuotoksia julkaistaan. Julkaiseminen on luvanvaraista. Tuotoksia pyritään ohjaamaan myös kunnalliseen päätöksentekoon lasten kuulemisen kanavaksi.
Dokkari- ja elokuvapajan idea on olla lasten toiveisiin ja kiinnostuksen kohteisiin ajantasaisesti ja ketterästi reagoiva. Media lajina on monikäyttöinen ja helposti lähestyttävä. Pajojen vastuuohjaajilla on taitoa ja kokemusta sopeutua muuttuviin teemoihin ja valintoihin.
http://www.lastenmetku.fi/metkunmedia – sivulta Playlist/Dokkari-paja
Tampere (Taite):
Tampereen Taidekaari-kulttuurikasvatussuunnitelman malliin kuuluu kokemuksellinen vierailu esimerkiksi museossa sekä vierailun teemoista jatkava työpaja (ko. taiteenlajin taiteilijan ohjaamana). Lisäksi isossa osassa kulttuurikasvatussuunnitelmassa on lasten oman taiteen esilletuominen ja lapsen ajatusten arvostaminen. Malli on toiminut erittäin hyvin koska:
1) Kulttuurikasvatusohjelma on jo yli 10 vuotta vanha
2) Sen takana on Tampereen kaupungin vahva tuki (sen ympärille on kasvanut kokonainen yksikkö)
3) Käyttöaste on vuosittain yli 90% ja vierailukertoja kertyy yli 32000.
4) Kulttuurikohdevierailu jää paremmin oppilaiden mieleen, kun teeman ympärillä jatketaan vielä työpajassakin.
5) Taidekaari avaa paikallisen kulttuurin kaikille perusopetuksen piirissä oleville lapsille = edistää tasa-arvon toteutumista Tampereella, huolimatta lapsen perheoloista tai taustasta.
6) Toiminta tapahtuu koulupäivän aikana, on sidottu uuteen opetussuunnitelmaan ja kehittyy vuosittain entistä paremmin vastaamaan ikäluokan ja koulun tarpeita (palautekyselyt opettajille, yhteiskehittäminen valitun luokan kanssa).
7) Tuo paikallisille kulttuurilaitoksille, museoille ja freelancer-taiteilijoille vakituista tuloa ja pysyvyyttä, jolloin osaltaan tukee paikallisen kulttuurielämän monimuotoisuutta ja rikkautta.
Forssa (Kuvio):
Seutukuntien 7L-kirjain kulttuurikasvatussuunnitelmassa on seitsemän teemaa, joista jokainen Kuvion jäsenkunta saa valita, minkä teeman haluaa. Teema voi olla esimerkiksi liikettä eli tanssia tai mielenliikettä, joka vahvistaa mielikuvistusta. Ajatuksena suunnitelmassa on, että alueen kaikki lapset ovat seitsemän L-kirjaimen arvoisia. Keskiössä ovat tietenkin lapset ja lapsiperheet.
Kotka (Kotkan Lasten kulttuurikeskus):
Kotkassa lähdettiin loppuvuodesta 2017 suunnittelemaan uutta, yhteistoiminnallista ja moniammatillista
menetelmää nuorten ennaltaehkäisevän päihdekasvatuksen ja hyvinvointityön toteuttamiseksi. Nuorten
parissa toimivien ammattilaisten keskuudesta on noussut huoli nuorten päihdemyönteisyyden ja –
kokeilujen lisääntymisestä. Vaikka moni tämän päivän nuori jättää päihteet sikseen ja ”juominen ja
polttaminen ei ole enää siistiä”, 11-vuotiaiden keskuudessa yleistyneet huumausainekokeilut, sekakäyttö ja
mm. kannabis-myönteisyys koko ikäryhmässä ovat hälyttäviä ilmiöitä Kotkassa. Palat sekasin -projekti syntyi
tarpeesta päivittää aikasemmin toteutettua Päihdeputki-konseptia ja luoda siitä tämän päivän 6. –
luokkalaisia puhutteleva, toiminnallinen menetelmä. Lapsilähtöisyys ja lapsen arjessa läsnä olevat
kasvattaja-ammattilaiset ja erilaiset tukiverkostot, sosiaaliset suhteet sekä elämyksellinen oppiminen ja
toiminnallisuus toimivat suunnittelun lähtökohtana. Uusi yhteistoiminnallinen päihdekasvatusmenetelmä
Palat sekasin pilotoitiin kolmen työpajan verran maaliskuussa 2018 Karhulan alueen 6. -luokkalaisille
Kotkassa. Osallistujia oli n. 140 oppilasta, kahdesta alueen alakoulusta opettajineen.
Varkaus (Verso):
Kulttuuriketju – kulttuurikasvatussuunnitelma
- Keski-Savon kuntien (Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) yhteinen kulttuurikasvatussuunnitelma, joka on osa uutta seudullista opetussuunnitelmaa
- takaa kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin varmistamalla säännölliset kokemukset ja elämykset taiteesta ja kulttuurista
- tukee koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tekee siitä systemaattista ja suunnitelmallista
- kokoaa kaiken koulupäivän sisällä tarjottavan kulttuuritoiminnan alueella
- saavuttaa n. 5500 lasta esiopetusikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin lukuvuosittain
- tarjoaa opettajille työkaluja uuden OPS:n mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamiseen, sekä tukee laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista.
Keski-Savossa kulttuurikasvatuksen kokonaisuutta koordinoi Lastenkulttuurikeskus Verso, mutta koulut ja kulttuuritoimijat ovat yhteydessä keskenään, suoraan ilman välikäsiä. Lastenkulttuurikeskus Verson ylläpitämä kulttuuriketju.fi-sivusto tukee yhteistyökumppanien löytämisessä ja koulukohtaisten suunnitelmien tekemisessä.
Kaksiportainen suunnitelma esi- ja perusopetukselle
Esi- ja perusopetuksen Kulttuuriketju-suunnitelma on kaksiportainen sisältäen perustason ja syventävän tason.
Perustaso on velvoittava, maksuton ja jokaisessa Keski-Savon kunnassa vuosittain samansisältöisenä toistuva minimitaso, jonka tavoitteena on tukea opetusta laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta.
Jotta samat sisällöt voidaan toteuttaa viiden erikokoisen ja yhdyskuntarakenteeltaan erilaisen kunnan kaikissa kouluissa – taajamien suurista yhtenäiskouluista syrjäseutujen pieniin kyläkouluihin –, Kulttuuriketjun perustason toteuttajina ovat kuntien kirjasto-, museo-, nuoriso- ja kulttuuritoimet, vapaan sivistystyön oppilaitokset (Soisalo-opisto ja Pieksämäen Seutuopisto) sekä Lastenkulttuurikeskus Verso.
Perustason Kulttuuriketjua tukee toinen porras, syventävä taso jossa on kunta- ja vuosikohtaisia vaihteluita, rajatulle osallistujamäärälle suunnattuja sisältöjä, ideoita opettajan itse vetämiksi kulttuurisisällöiksi ja/tai maksullisia osioita. Perustason lisäksi koulut ja luokat voivat käyttää kulttuuripalveluja opetuksen tukena kukin parhaaksi katsomallaan tavalla.
Taideneuvola
Lastenkulttuurikeskus ja neuvolat yhteistyössä. Taideneuvola-hanke tuo keväällä 2018 taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen jokaisen ulottuville. Ilmaisia noin 5 kertaa kokoontuvia vanhempi-lapsimuskareita on tarjottu neuvolan asiakkaille kolmessa Lastenkulttuurikeskus Verson jäsenkunnassa: Hirvensalmella, Juvalla ja Rantasalmella. Ryhmiä ohjaa musiikkipedagogi Katja Suomalainen ja hänen työparinaan osallistuvia perheitä auttaa neuvolan työntekijä (terveydenhoitaja/perhetyöntekijä/lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä).
Neuvoloiden terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät ovat auttaneet tiedotuksessa ja myös vinkanneet ryhmistä perheille, jotka erityisesti tuntuisivat tarvitsevan piristystä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukea. Neuvolan työntekijä on perheen niin halutessa voinut myös ilmoittaa perheen mukaan toimintaan ja näin vielä madaltaa mukaan tulemisen kynnystä. Samalla on saatu kokemusta neuvoloiden palveluohjauksen suuntautumisesta kulttuuritoiminnan piiriin. Hanketta hallinnoi Lastenkulttuurikeskus Verso ja hanke toteutetaan kevään 2018 aikana. Taideneuvolassa pilotoidaan neuvoloiden kautta tapahtuvaa varhaisen vuorovaikutuksen tukemista musiikkikasvatuksen keinoin. Taiteen edistämiskeskus on tukenut Taideneuvola-hanketta, joka on osa Etelä-Savon maakuntaliiton Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanketta.
Valtava tarve vanhempi-lapsi-kulttuuritoiminnalle.
Neuvoloiden kanssa on haluttu tavoittaa aivan tavallisia perheitä ja vastaanotto on ylittänyt kaikki odotuksemme. Pienissä muuttotappiollisen Etelä-Savon kunnissa, jotka kärsivät alhaisesta syntyvyydestä (ja joissa on säästetty mm. perhevalmennusten järjestämisessä) on äänestetty jaloilla tällaisen matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan puolesta. Ryhmät ovat täyttyneet hetkessä, muutama lisäryhmä on perustettu ja jossakin ryhmäkokoa kasvatettu, jotta kaikki halukkaat on voitu toivottaa tervetulleeksi. Neuvolamuskarit ovat kokoontuneet kirjastoilla, koska neuvoloiden tilat eivät ole riittäneet reilun kokoisille ryhmille. Yhteensä on tarjottu 7 neljän tai viiden kerran vanhempi-lapsi-ryhmää ja niihin on ilmoitettu yhteensä 85 lasta ja 62 aikuista. Paikkakuntien lapsilukuun nähden määrä on valtava, etenkin kun toiminta on tapahtunut aamu/iltapäivisin, jolloin suuri osa vanhemmista on töissä. Esimerkiksi Hirvensalmella syntyi viime vuonna vain 18 lasta, silti neuvolamuskareihin ilmoitettiin 26 0-4-vuotiasta!
Mitä tapahtuu käytännössä?
Jokaisessa hankkeen kolmesta kunnasta toteutuu huhti-toukokuussa 2018 2-3 (yhteensä 7) Neuvolamuskari-ryhmää, joista jokainen kokoontuu noin viisi kertaa 30 minuutin taidekasvatustuokioon. Toiminnan keskiössä on lapsen kasvun ja kehityksen sekä kiintymyssuhteen tukeminen musiikin, liikkeen, äänen ja kosketuksen avulla. Ryhmät tarjoavat myös yhden mahdollisuuden vanhempien väliselle vertaistuelle. Toiminta kannustaa vanhempia iloitsemaan, leikkimään ja kommunikoimaan lapsensa kanssa, hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on ja eläytymään lapsen näkökulmaan.
Malli kulttuurin ja neuvolan yhteistyöstä
Toiminta voidaan nähdä myös käytännönläheisenä reagointina tutkimuksiin vanhempien lapsille periytyvästä yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista. Hallituskauden kärkihankkeita ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lupaa vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. Taideneuvola tarjoaa yhden perheisiin selvästi vetoavan käytännön mallin ja kokemuksia sovellettavaksi näihin tarpeisiin. Hankkeesta saadut kokemukset ja yhteistyöverkosto auttavat tiivistämään lastenkulttuurin ja neuvoloiden yhteistyötä hankkeen kunnissa ja soveltamaan näitä käytäntöjä myös muualla, esim. muissa Verson jäsenkunnissa. Xamkin sosionomi-opiskelijat Viivi Utulahti ja Hilda Luokkanen tekevät vuoden 2018 aikana opinnäytetyönään tutkimuksen neuvolamuskareista. Saatua kokemusta ja tietoa levitetään ja hyödynnetään lapsiperheille suunnattujen palvelujen kehittämisessä.
lisätietoa: http://lastenkulttuurikeskusverso.blogspot.fi/
Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala (ARX):
Kulttuuripolku
Taidetta ja kulttuuria kaikille 3-vuodesta 9.-luokkalaisiin
Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan yhteistyössä toteuttaman Seudullisen lastenkulttuurin Kulttuuripolku tavoittaa jokaisen alueen lapsen 1.-luokasta 9.-luokkaan sekä päivähoidon piirissa olevat lapset kolmevuotiaista eteenpäin. Joka vuosi koko ikäluokka saa yhteisen kulttuurielämyksen. Polut poikkeavat hieman kuntakohtaisten sisältöjen osalta. Kulttuuripolku on osa alueen kuntien opetussuunnitelmaa ja siihen osallistuminen on kouluille täysin maksutonta. Kulttuuripolku sisältää esitysten, tapahtumien ja työpajojen lisäksi myös mahdolliset matkakustannukset ihan jokaiselle niitä tarvitsevalle. Kulttuuripolun etappeina tutustutaan eri taiteen lajeihin, mediakulttuuriin sekä kulttuurihistoriaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan esityksiä, työpajoja, konsertteja ja näyttelykäyntejä. Usean vuoden etapeilla korostuu lasten osallisuus sekä mahdollisuus kokea taiteen lumo tekijän näkökulmasta. Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen kanssa yhteistyössä tarjonnasta vastaavat alueen taide- ja kulttuurilaitokset sekä ammattitaitelijat. Jokaista lasta koskevan perustason ohella Kulttuuripolulla on monenlaisia sivupolkuja aktiivisille. Tarjontaan kuuluu mm. omatoimipaketteja, työpajoja ja näyttelykäyntejä. Mediataitoihin ja mediakulttuuriin ohjataan Kulttuuripolun Mediaväylällä, josta löytyy omatoimisisältöjä jokaiselle ikäryhmälle sopivina paketteina. Aikuisille Kulttuuripolku tarjoaa henkilöstökoulutuksia ja mediakasvatuksellisia vanhempainiltoja. Kulttuuripolku on alueensa kulttuurikasvatussuunnitelma. Se on tasa-arvoinen, saavutettava ja esteetön. Kulttuuripolku takaa lapsen oikeuden kulttuuriin ja kulttuurikompetenssiin lapsen oikeuksien julistuksen mukaisesti. Kulttuuripolun sisällöissä korostuvat taiteen ja kulttuurin ohella lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus, elämyksellisyys sekä lasten osallisuus.
Poimintoja polulta:
Draamaa
Oven raosta pilkottaa valkoinen tassu, jossa on kuitenkin hitunen harmaata. Taidekasvattaja Tainamaria Savimäki houkuttelee kileiksi muuttuneita lapsia avaamaan oven. Lapset pohtivat onkohan ovella kiliemo vai sittenkin hurja susi… Draamallinen taidekasvatustyöpaja johdattaa 5-vuotiaat päivähoidon lapset teatterin maailmaan. Tarinoihin eläytyen työpajoissa tutustutaan tarinoiden dramatiikkaan, näyttelijän keinoihin sekä yhdessä tekemisen taitoihin. Tänä vuonna päiväkodeissa kiersi satuklassikko Susi ja seitsemän pientä kiliä.
Ympäristötaidetta
Pihalla joukko lapsia on kyyristyneinä tutkimaan pihan yksityiskohtia IPadien kanssa. Lapset ovat mielikuvitusmatkalla mikrokosmoksesta makrokosmokseen. Pihan kivistä, oksista ja sohjosta kuvatut yksityiskohdat muuttuvat pian avaruuden ennennäkemättömiksi planeetoiksi, joihin lapset luovat oman maailmansa. Matkattuaan planeetalle tutkimusmatkailijat jäävät jumiin ja heidän pitää rakentaa talo suojakseen. Mutta miten he voivat suojautua avaruuden mitä omituisempiin olosuhteisiin? 2. luokkalaisten ympäristötaidepajoissa ammennetaan lähtökohtia lähiluonnosta. Avaruusteema vuodelle 2017–2018 nostettiin opetussuunnitelman tavoitteista, että se istuisi mahdollisimman mutkattomasti osaksi kouluvuotta. Osana pajaa vahvistettiin myös tieto- ja viestintäteknologian taitoja kuvaten sekä kuvia käsitellen.
Musiikkia
Noin 700 lasta seisoo keskittyneinä Vanajasalin permannolla. Orkesteri on ottanut paikkansa. Kapellimestari Ismo Savimäki on astunut lavalle ja pitelee lasten käsikosketeltavaa jännitystä näpeissään. Sitten se alkaa. Musiikki lähtee vyörymään salin lehtereillä ja livestriimauksen päässä tapahtumaa seuraaviin aikuisiin ja koulutovereihin. Ismo määrää tahdit ja lapset laulavat. Herkempien laulujen välissä raikaa salissa ”Ja niillä kaikilla oli niin mukavaa”. Ja sen kyllä aistii. Sibeliuksen tarinaan Kulttuuripolulla pääsevät eläytymään 3. luokkalaiset Suuren Kuoroprojektin päätähtinä. Poika, joka katseli puidenlatvoja, on vuosittain järjestettävä kuorokonsertti, jonka laulajina ovat kaikki 3. luokkalaiset. Lapset tutustuvat kuoropedagogi Ismo Savimäen johdolla Sibeliuksen tarinaan ja musiikkiin. He harjoittelevat laulut ja pääsevät esittämään ne yhtenä suurena kuorona Sibelius opiston orkesterin kanssa suureen konserttisaliin.
Mediakasvatusta
- luokkalaiset vloggaavat suorasanaisesti, tekevät julisteita täydestä sydämestä ja kritisoivat pilke silmäkulmassa aikuisten tapaa hoitaa asioita. Viesteissä pyydetään oikeudenmukaisuutta Vilma-merkintöihin, muutosta välituntikäytäntöihin tai huomiota vanhemmilta, jotka kysyvät, mutta eivät kuuntele. Epäkohdista nousevien tunteiden ohella lähetetään maailmaan rakkautta ja muistutetaan ystävien tärkeydestä. 7. luokkien mediakasvatuspajassa käsitellään ajankohtaisia mediaan liittyviä ilmiöitä ja viestinnän monimuotoisuutta. Kuvaa ja sanaa yhdistävässä Olipa kerran media… -työpajassa käsiteltiin viestinnän keinoja ja vaikuttavuutta sekä kohderyhmäajattelua. Pajassa opeteltiin käyttämään myös uusia sovelluksia, joita oppilaat ja opettajat voivat hyödyntää muissa kouluaineissa ja vapaa-ajalla. Kulttuuripolulla mediakasvatuksella on merkittävä rooli. Mediapainotteiset taidekasvattajat vievät mediatyöpajoja kaikille alueen 4. ja 7. luokkalaisille. Lisäksi mediataitoja ohjataan vanhemmille mediakasvatuksellisten vanhempainiltojen muodossa. Mediaväylä puolestaan poimii opettajille vinkkejä ja omatoimisisältöjä elokuvakasvatuksesta mediaväkivaltaa käsitteleviin oppitunteihin.
Vierailuja taide-elämyksiin
Kulttuuripolulla oppilaat pääsevät myös nauttimaan taiteesta sen omalla maaperällä. 1. luokkalaiset käyvät teatterissa ja 8. luokkalaiset Taide-testaaja -hankkeen taidelaitosvierailuilla. Hämeenlinnan taidemuseoon kaikilla luokilla on aina maksuton sisäänpääsy, johon sisältyy myös opastus. Lisäksi Kulttuuripolku tuo konsertin ihan jokaiseen kouluun Konserttikeskuksen kanssa yhteistyössä.
Kulttuuri- ja paikallishistoriaa
Kulttuuripolulla on myös vierailuja paikallisiin kulttuurikohteisiin. Hämeenlinnan kaupunginmuseon eri museokohteet sekä Hämeen linna ovat osa Kulttuuripolkua. Eri vuosina lapset tutustuvat Sibeliuksen tarinaan, paikalliseen kotimuseoon, museon vaihtuviin näyttelyihin sekä keskiaikaisen linnan yli 700-vuotiseen historiaan ja Museo Militariaan.
Kuopio (Lastu):
Kuopion alueella on meneillään AvoT – avoin taidekasvatusmalli -kokeilu, jossa taidekasvattaja toimii jakson päiväkodissa henkilöstön kumppanina ja kiertää eri päiväkodeissa, myös ja etenkin haja-asutusalueella. Yhteistyötä tehdään kulttuurilaitosten kanssa, ja esimerkiksi taidemuseosta matkaa aitoja taideteoksia lainaan päiväkotiin.
Alueella on myös Perhekirja -toimintakonsepti, jota on esitelty esimerikiksi Tampereen lastenkulttuurifoorumissa. Konsepti toteutettiin muun muassa sijoitettujen lasten, kehitysvammaisten lasten ja heidän perheiden kanssa. Perheellä tarkoitetaan tässä tapauksessa läheisiä.
Kuopion kaupungin hallinnoima hanke Kulttuuri kulkee mukana toi alueelle kummitaiteilijoita. Lastun osahankkeessa Keiteleen maaseutukunnassa selvitettiin kummitaiteilijan toimesta, millaista kulttuuritoimintaa kuntalaiset kaipaavat. Hankkeessa nousseisiin tarpeisiin vastataan edelleen.
