Hyppää sisältöön

Lastenkulttuurin rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä

“Äiti, mulla ei ole mitään tekemistä”, lapseni totesi, kun hän oli ollut useamman päivän kotona olemattoman nuhansa takia. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän oli käytännössä täysin terve, mutta joutui pienen nuhan vuoksi olemaan kotona. “Äiti, milloin me päästään uimaan, tai ukin luo, tai Helsinkiin? Äiti, mentäisiinkö syömään sushia? Voitaisiinko ajella junalla edes pari pysäkkiä?”. Loputon virta kysymyksiä, ja kaikkiin aina sama tylsä vastaus: “Kulta, nyt ei voida”. Viimeisen vuoden ajan olen joutunut tuottamaan monta pettymystä. Olen myös saanut kuulla useita kertoja (itsellekin lapsuudesta tutun) lauseen “Mulla ei ole mitään tekemistä”. Minä ehdotan, että hän valitsee silmät kiinni hyllystä jonkin kirjan ja poimii siitä idean seuraavaan leikkiin. 

Pidän itseäni aika näpsäkkänä äitinä, joka keksii milloin majaprojekteja ja piiloleikkejä, milloin maalausta jättimäisille taulunpohjille tai musisointia purkeilla ja purnukoilla. Aika ajoin kuitenkin minunkin takkini on tyhjä. Päässä ei ole yhtään ideaa. Vaikka olemme aiemminkin kuluttaneet runsaasti lastenkulttuurin palveluja, ovat ne saaneet paljon kiitosta erityisesti nyt korona-aikaan. Enkä ole ainoa, jolta on jossain vaiheessa loppunut mielikuvitus nuhanenien ohjelmapalveluja pyörittäessä, ja silloin lastenkulttuuri on rientänyt apuun vinkaten tekemistä esimerkiksi Harrastakotona.fi-sivuston muodossa. 

Päättäjät yli puoluerajojen ovat vuoroin todenneet, että niin nyt kuin erityisesti koronan jälkeisessä Suomessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia perheistä, lapsista ja nuorista, joihin korona-aika on iskenyt kohtuuttoman kovasti. Se on kasvattanut lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja heikentänyt erilaisia palveluita sekä kurittanut useiden perheiden taloutta. Itse virus voi myös olla todella pelottava ja pienen mielen vaikea käsittää. Kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin voivat tuntua vielä vuosikymmenten päästä.

Kuten tietysti aina, lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Juuri nyt se on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, lastenkulttuuri tulisi nähdä valtakunnallisena voimavarana, sillä vaikka taiteella ja kulttuurilla on itseisarvonsa, on lastenkulttuurista ja taidetoiminnasta valtavasti hyötyä niin yksittäisen lapsen kuin koko yhteiskunnankin tasolla. Lastenkulttuuri työllistää pitkän liudan ammattilaisia ja tarjoaa säästöjä julkiseen talouteen esimerkiksi kulttuurihyvinvointityön kautta. 

Kuten useasti on todettu, on taloudellisesti kannattavaa puuttua ongelmiin jo ennaltaehkäisevästi, ja tässä työssä lastenkulttuuri on ratkaisevassa asemassa. Taide- ja kulttuuriharrastukset esimerkiksi ehkäisevät syrjäytymistä ja lieventävät yksinäisyyden tunteita ja kehittävät kommunikointitaitoja. Lapsille ja nuorille on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä tuntea itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi. Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivatkin rakentaa verkostoja, joista osa saattaa kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta lapset ja nuoret voivat myös tuoda itseään ja ajatuksiaan esiin, purkaa kokemuksiaan tavalla joka ei välttämättä pelkästään puhumalla onnistuisi. Lastenkulttuuri tarjoaa positiivisia kokemuksia, myös silloin, kun lasten ja nuorten taidetyöpajat ja muu kulttuuritoiminta on etäyhteyksien päässä. 

Lastenkulttuuri edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä tarjoamalla turvallisen tilan, jossa voi rauhassa tutkia omia vahvuuksia ja kasvattaa itseluottamusta. Lapsen tai nuoren voi olla vaikeaa sanoittaa omia pelkojaan tai tunteita, joita ei välttämättä vielä edes tunnista. Taidetoiminta tarjoaa keinoja näidenkin käsittelemiseen ja tutkimiseen. Taideharrastusten avulla voi myös haastaa ennakkoluuloja ja edistää relienssiä. Taidetoiminnalla on todettu myös olevan esimerkiksi lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Lastenkulttuurin rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä on epäilemättä suuri. Voisikin siis olettaa, että lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan edistäminen on päättäjien To do -listalla hyvin korkealle priorisoituna. Erityisesti koronan jälkeisessä Suomessa lastenkulttuurin todellista arvoa voi olla vaikea edes määrittää rahassa. Tämä kannattaa tulevien kuntapäättäjien pitää mielessä. 

“Äiti katso, mä rakensin merirosvosaaren ja oman piraattialuksen!” hän hihkuu leveä hymy kasvoillaan, ja hänen uusi nimensä on Kapteeni Miekkanen. 

Kirjoittaja: Ninni Pehkonen 

Kuntavaalit pidetään huhtikuussa. Kysy omalta ehdokkaaltasi, millä tavoin hän aikoo edistää lasten ja nuorten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin. 

Katso konkreettisten tekojen lista kuntapäättäjille (lastenkulttuuri.fi)

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa uutiskirjeemme ja saat meiltä uusimmat uutisemme sähköpostiisi. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.