Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä on vähennetty peruskouluissa vuosien mittaan (Juntunen & Anttila, 2019). Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että taiteella voi olla merkittävä rooli hyvinvoinnin tukemisessa. Esimerkiksi kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitisen (2017, s. 31) mukaan taidetoiminta voi vahvistaa ajattelu- ja reflektiotaitoja, tukea itsetuntemuksen kehittymistä sekä tarjota hengähdystauon arjen kuormituksesta. Lisäksi taidetoiminta voi auttaa tunteiden sanoittamisessa, yhteisöllisyyden rakentumisessa ja osallisuuden vahvistumisessa (Huhtinen-Hildén, 2023, s. 292; Laine & Hartman, 2020, s. 90; Laitinen, 2017, s. 33–34).
Kulttuurihyvinvointia laajasti tutkinut psykobiologian ja epidemiologian professori Daisy Fancourt (2026, s. 13) kuvaa taidetta terveyden unohdetuksi viidenneksi pilariksi unen, liikunnan, ravinnon ja luonnon rinnalla. Näkemys haastaa tarkastelemaan hyvinvointia aiempaa laajemmin. Taide ja kulttuuri eivät ole vain vapaa-ajan sisältöjä, vaan ne voivat olla merkittävä osa palautumista, tunnesäätelyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tästä näkökulmasta lähdin tarkastelemaan aihetta myös opinnäytetyössäni. Työssä kehitettiin taidelähtöisiä menetelmiä ja taidekokemuksia hyödyntävä materiaalipaketti yläkoulujen terveystiedon opetuksen tueksi. Tavoitteena oli tukea nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa heidän valmiuksiaan tunnistaa ja käsitellä hyvinvointiin liittyviä teemoja.
Materiaalipaketti suunniteltiin kyselyyn vastanneiden terveystiedon opettajien näkemyksiin ja kokemuksiin pohjautuen. Suunnittelussa hyödynnettiin myös terveystiedon opetussuunnitelmaa. Kyselyyn vastanneiden terveystiedon opettajien mukaan taidelähtöisillä menetelmillä ja taidekokemuksilla voisi olla erityisen paljon annettavaa tunnetaitojen, vuorovaikutuksen, mielenterveyden ja identiteetin käsittelyssä. Opettajat toivoivat helposti käyttöönotettavia harjoituksia, selkeitä ohjeita sekä opetussuunnitelmaan kytkeytyviä materiaaleja.
Kyselyssä nousi esiin myös tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa taidelähtöisten menetelmien ja taidekokemusten hyödyntämistä opetuksessa. Opettajat mainitsivat esimerkiksi ajanpuutteen, suuret ryhmäkoot sekä omaan osaamiseen liittyvät epävarmuudet. Lisäksi osa nuorista voi kokea taidetoimintaan osallistumisen jännittävänä tai pelätä epäonnistumista. Haasteista huolimatta opettajat näkivät taiteen ja kulttuurin tarjoavan paljon mahdollisuuksia terveystiedon opetukseen. Taidelähtöisten menetelmien koettiin tukevan ilmiölähtöistä oppimista ja tarjoavan oppilaille uusia tapoja tarkastella hyvinvointia, tunteita ja omaa suhdettaan ympäröivään maailmaan.
Materiaalipaketin harjoitukset suunniteltiin matalan kynnyksen tehtäviksi, jotka eivät vaadi opettajalta taiteellista erityisosaamista. Tehtäviä voidaan soveltaa eri vuosiluokille ja erikokoisille ryhmille, ja niiden lähtökohtana on prosessi sekä omien ajatusten ja kokemusten tutkiminen. Harjoituksissa hyödynnetään esimerkiksi musiikkia, kuvallista työskentelyä, kirjoittamista, runoutta sekä taidevierailuja.
Eräs terveystiedon opettaja antoi seuraavan palautteen valmiista materiaalipaketista:
”Taidelähtöiset menetelmät ja taidekokemukset tarjoavat kaivattua vaihtelua perinteiseen tiedon omaksumiseen ja antavat oppilaille mahdollisuuden käsitellä terveyden ja hyvinvoinnin teemoja luovalla ja henkilökohtaisella tavalla.”
Useampi opettaja nosti erityisen kiinnostavana esiin tehtävän, jossa tarkastellaan Paimion parantolaa hyvinvointia tukevan ympäristön näkökulmasta. Tehtävä ohjaa pohtimaan, miten esimerkiksi värit, valo, luonto ja äänet voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin (Paimio Sanatorium, ei pvm.).
Taidelähtöiset menetelmät ja taidekokemukset voivat tukea tunnetaitojen, empatian, osallisuuden ja itseilmaisun kehittymistä (Laitinen, 2017, s. 31–34; Huhtinen-Hildén, 2023, s. 296). Ne tarjoavat nuorille mahdollisuuksia pysähtyä kokemaan, ihmettelemään ja löytämään merkityksiä ympäröivästä maailmasta. Tällaiset kokemukset voivat vahvistaa hyvinvointia ja rakentaa yhteyttä sekä itseen että muihin. Siksi taidelähtöisillä menetelmillä ja taidekokemuksilla on paikkansa myös terveystiedon tunneilla.
Kirjoittaja: Elina Muotio on medianomi (YAMK), joka on työskennellyt lastenkulttuurin parissa yhdeksän vuoden ajan. Teksti pohjautuu hänen kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintoihin tekemään opinnäytetyöhön, jonka toimeksiantajana toimi Suomen lastenkulttuuriliitto.
Yläkoulun terveystiedon opettajille suunnattu materiaalipaketti, Taidelähtöiset menetelmät ja taidekokemukset osana terveystiedon opetusta, löytyy lastenkulttuuri.fi sivuston menetelmäoppaista.
Lähteet:
Fancourt, D. (2026). Art Cure: The Science of How the Arts Transform Our Health. Penguin Random House UK.
Huhtinen‑Hildén, L. (2023). Musiikkikasvatus osallisuuden, merkitysten ja mahdollisuuksien maisemassa. Teoksessa M.-L. Juntunen & H. Partti (toim.), Musiikkikasvatus muutoksessa (s. 289–312). Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu. https://taju.uniarts.fi/items/595e79dc-81c4-4289-8ada-0d9d888c680d
Juntunen, M.-L., & Anttila, E. (2019). Taidekasvatus: Peruskoulun sokea piste. Kasvatus, 50 (4), 356–363. https://taju.uniarts.fi/items/837960b7-472d-411a-a5c7-bf8be5aa2857
Laine, S., & Hartman, M. (2020). Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa (Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 150). Nuorisotutkimusseura. https://doi.org/10.57049/nts.266
Laitinen, L. (2017). Taide, taiteellinen toiminta ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.), Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen (s. 31–45). ArtsEqual / Taideyliopisto. https://taju.uniarts.fi/handle/11111/2436
Paimio Sanatorium. (ei pvm.). Historia – Paimion parantola. https://paimiosanatorium.com/fi/parantola/historia/
