Näyttelyt kuljettavat taiteen, kuvittelun ja oivaltamisen äärelle. Ne avaavat uusia maailmoja, kutkuttavat mielikuvitusta ja avaavat ovia oppimiselle leikin ja luovuuden kautta.
Lastenkulttuurikeskus Kotilo avattiin tammikuussa 2026. Kaikkiaan 400 m² tiloista on noin puolet rakennettu näyttelykäyttöön. Kotilon galleria mahdollistaa lastenkulttuurikeskukselle ympärivuotisen näyttelytoiminnan, mikä lisää saavutettavuutta ja laajentaa myös näyttelyiden mahdollisuuksia taidekasvatuksessa.
Mediataide kutsuu vuorovaikutukseen
Oulu kuuluu UNESCO Creative Cities -verkostoon, mikä tuo mediataiteelle vahvan roolin Kotilon näyttelysisällöissä. Näyttelytiloja rakennettiin rinnakkain Kotilon ensimmäisen näyttelyn kanssa. Näyttelyn lähtökohdaksi muodostui oululaiset lapset, heidän kokemuksensa kotikaupungistaan ja mediataide.
Mediataiteen luonteeseen on kautta sen historian kuulunut teknologia, kokeilevuus ja vuorovaikutus. Interaktiivinen taide rikkoo asetelman taideteoksesta ja sen kokijasta ”vain” taiteen vastaanottajana. Interaktiivisuudesta tulee teoksen olemassaolon edellytys. Kotilossa mediataide nivoutuu luontevasti Kotilon taidekasvatussisältöjen eli sanataiteen, animaation ja elokuvakasvatuksen kanssa ja avaa uusia polkuja tarinankerrontaan esimerkiksi tarinan visualisoinnin, äänitaiteen ja interaktiivisen tarinankerronnan myötä.
Kotilon ensimmäinen mediataiteen avoin taiteilijahaku julkistettiin helmikuussa 2025. Yhteistyö taiteilijaksi valitun Joel Karppasen kanssa käynnistyi keväällä. Teoksen tuli olla dialogissa The Book of Oulu -kirjan kanssa, jota toteutettiin samaan aikaan yhdessä 200 oululaisen lapsen kanssa. Kirja tutustuttaa lukijansa Ouluun lasten omia tarinoita ja reittejä seuraten, totta ja mielikuvitusta herkullisesti sekoittaen.
Rakennustöiden, näyttelyprosessin ja sisältötyön edetessä vahvistui vuoropuhelu taiteilijan kanssa. Teoksen eri tekniset vaihtoehdot olivat suorassa yhteydessä siihen, minkälaiseen interaktiivisuuteen se lapsia kutsuu ja edelleen, miten lapset tulevat osaksi teosta ja sen synnyttämää tarinaa. Joel Karppasen teos antoi nimensä Kotilon avajaisnäyttelylle Ystävän talo, mikä pohjautuu The Book of Oulu -kirjaan.
Ystävälliset sanat ovat jaettua iloa
Ystävän talo on vuorovaikutteinen installaatio, joka koostuu kahdesta majasta, yksikanavaisesta videoteoksesta sekä reaaliajassa syntyvästä ja jatkuvasti muotoutuvasta äänimaisemasta.
Majassa voi jättää äänilahjan ystävälleen tai ystävää kaipaavalle. Ääni kulkee toiseen majaan, jossa viestejä voi kuunnella. Samanaikaisesti äänet virtaavat Max/MSP-prosessorin läpi majojen ulkopuolelle, missä ne rakentavat generatiivisen ambient-ääniraidan 1900-luvun Oulua kuvaavalle mykkäelokuvalle. Ajan kuluessa ääniviestit muodostavat kasvavan arkiston oululaisten lasten kollektiiviselle muistille. Teos elää vuorovaikutuksessa oululaisten lasten ja Kotilon kävijöiden kanssa. Joel Karppanen haluaa luoda teoksellaan tilaa ystävyydelle ja empatialle.
Majat leikkinä säilyttävät viehätyksensä yli sukupolvien. On hauska olla piilossa mutta turvassa. Rakennusmateriaaleiksi kelpaa mitä saatavilla sattuu olemaan. Myös Ystävän talo -teoksen majoissa on käytetty arkisia materiaaleja ja esineitä, kuten ruohomattoja, siivousvälineitä, pingispalloja, ilmanvaihtokanavia ja magneetteja. Majojen erilaiset pinnat, muodot ja tekstuurit tuovat teoksen kokemiseen myös tuntoaistin ja materiaalisuuden tuntuman.
Miltä Oulu tuntuu nyt?
Teoksen arkistofilmeistä leikattu kollaasi on toteutettu 16-milliselle negatiiville, ja se kuvaa oululaisia lapsia leikeissään ja kaupunkiympäristössä. Nykyajan lapset ovat jättäneet oman jälkensä teokseen maalatessaan mustavalkofilmiin oman kokemuksensa kaupunkitilasta. Joel Karppanen ohjasi kaksi mediataiteen mestarikurssia osana taiteilijatyöskentelyään. Kursseilla lapset toteuttivat oman lyhytelokuvan sekä osallistuivat teoksen toteutukseen.
Lasten maalaama tunne tuo filmiin dynaamisuutta, hetkellisyyttä ja nuoruuden levottomuutta. Mennyt ja nykyisyys kohtaavat ja rakentuvat filmille oululaisten lasten visuaaliseksi tarinaksi, sukupolvien kerrostumaksi. Negatiivit on liitetty konkreettisesti osaksi majoja, minkä myötä voimme nähdä sen pikkutarkan ja keskittymistä vaativan työn, mitä filmin maalaaminen on edellyttänyt.
Mediataide avaa polkuja interaktiiviseen tarinankerrontaan ja vuorovaikutukseen. Se mahdollistaa myös monia tapoja luoda ja kokea taidetta. Kotilon näyttelyissä voimme tutkailla näitä mahdollisuuksia lasten kanssa. Ystävän talo tavoitti 16.1.–9.4. yhteensä 16 500 näyttelyvierasta. Näyttely on palannut galleriaan ja on esillä huhtikuuhun 2027 asti.
Kotilon syksyyn sisältyy vielä kansainvälinen mediataiteen residenssipilotti osana Oulu2026-ohjelmakokonaisuutta. Animaatio, pelisuunnittelu ja taidekasvatus yhdessä lasten kanssa synnyttävät jotakin, mitä en vielä tätä blogia kirjoittaessa tiedä. Sen tulemme kokemaan osana Ystävän talo -näyttelyä alkuvuodesta 2027.
Kirjoittaja: Meri Kallio työskentelee Lastenkulttuurikeskus Kotilossa tuottaja-kuraattorina. Hänen työnsä keskiössä ovat Kotilon näyttelyiden suunnittelu ja toteutus. Meri uskoo näyttelyissä hyvän tarinan voimaan ja haluaa rakentaa lapsille ja perheille yhteisiä kokemuksia, joissa taide, ilo, leikkimielisyys ja luovuus kohtaavat.
Kuva: Stiina Hujala
Lastenkulttuurifoorumi 2026 kutsuu keskustelemaan ja tutustumaan Lastenkulttuurikeskus Kotiloon
Suomen Lastenkulttuuriliitto ja Lastenkulttuurikeskus Kotilo järjestävät 10.–11.11.2026 Oulussa valtakunnallisen Lastenkulttuurifoorumin, jonka teemana on Lapset ja media.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lastenkulttuurin, taide- ja mediakasvatuksen ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuuden suunnista! Lisätiedot ja ilmoittautuminen ovat käynnissä osoitteessa: lastenkulttuurifoorumi.fi
