fbpx Hyppää sisältöön

Koppa tuli tukemaan Kymenlaakson lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa

– Se on tuohikoppa tai jonkinlainen pärekori, josta ammennetaan lastenkulttuurin aarteita.

Näin muistelee Kouvolan kaupungin kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, kun häneltä kysyy, mistä Kopan nimi on oikein peräisin.

Fyysisesti koppaa ei ole esillä, mutta käsitteenä se yhdistää Kymenlaakson kunnat ja Loviisan. Tätä alueellista Koppa-verkostoa koordinoi Kotkan lastenkulttuurikeskus, ja Kotkan ohella verkostoon kuuluvat Kymenlaaksosta myös Hamina, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.

– Ennen Kopan syntymistä olimme jo pitkään halunneet mukaan valtakunnalliseen lastenkulttuurikeskusten verkostoon eli Taikalamppuun, Vuorio-Palmumaa kertoo.

Tätä nykyä Taikalamppua ei ole, mutta sama taho tunnetaan Suomen lastenkulttuurikeskusten liittona.

Kun lastenkulttuuritoiminnan kehittämiseen oli mahdollista hakea valtionavustusta, kannusti tarjolla ollut 80 000 euron tukipotti Kymenlaakson kunnat mukaan laajempaan yhteistyöhön. Rahoituksen myöntäjä, opetus- ja kulttuuriministeriö, edellytti oman alueellisen verkoston luomista ja siksi yhteispeli oli tarpeen.

– Mahdollisuus anoa kiinteää avustusta ensimmäiselle viisivuotiskaudelle oli lähtölaukaus, joka yllytti monet kunnat verkostomaiseen toimintaan yli kuntarajojen, Vuorio-Palmumaa toteaa.

Aluksi silloinen Kotkan lastenkulttuurikeskus eli Laku ja Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku löivät hynttyyt yhteen. Muodostui Kaakon lasten ja nuorten kulttuuriverkosto, joka käsitti sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan kunnat.

Pian kuitenkin huomattiin, että alue on liian laaja, minkä vuoksi Metkun vetämä Etelä-Karjalan verkosto eriytyi omaksi kokonaisuudekseen ja Koppa keskittyi etupäässä Kymenlaakson kuntiin.

Koppa-verkosto aloitti virallisesti vuonna 2009. Alkuvuosina verkostolle tuli kehittämistehtäviä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, mutta toiminnan vakiintumisen myötä kehitystyö on tapahtunut sisäsyntyisesti.

– Huomasimme, että Kymenlaakson kunnilla on vahva tahtotila toimia yhdessä. Koppa kehittyi omillaan niin, että myöhemmin vielä Loviisa Uudenmaalta tuli verkostoon mukaan, Vuorio-Palmumaa kertoo.

Maantieteellisesti Loviisa sijaitsee Kymenlaakson länsipuolella, Kouvolan ja Pyhtään vieressä.

Koppalaisia. Ylhäällä vasemmalta: Päivi Karppi, Satu Ristola, Jaana Vuorio-Palmumaa, Pia Oinas.
Alhaalla vasemmalta: Pauliina Sakki, Henni Kiri. Kuvasta puuttuvat: Jenni Kuustie ja Sari Rasi

Tapahtumat ja omat tilat ovat iso osa toimintaa

Verkoston suurin yhteinen tapahtuma on Lasten kulttuuriviikot, joka järjestetään vuosittain helmikuussa.

Festivaalit ja erilaiset tapahtumat saavat ihmiset liikkeelle, vahvistaa Kotkan lastenkulttuuripäällikkö Pia Oinas.

Hän haluaa, että Koppa tarjoaa tekemistä, aktivoi alueen lapsia ja luo uusia muistijälkiä.

– Toiminnallisuus on lapsille erityisen tärkeää. Esimerkiksi Lasten meripäivillä lapset viihtyvät tuntitolkulla ja perheet palaavat kotiinsa hymy huulilla. Oman leikkiveneen veistäminen on kestohitti.

Maisteri Molton Sävelsoppa -konsertti pääkirjastossa, kuvassa Maisteri Molto Isa- Eerika Lehto ja Eeva Erolin, kuvaaja Jaana Vuorio-Palmumaa

Vaikka isot rutistukset, kuten meripäivät, ovat verkoston vetonauloja, on Oinaan mukaan välttämätöntä, ettei tapahtumien välissä ole kuivaa kautta.

Pysyvyyttä hänelle edustaa eritoten viime vuoden marraskuussa avautunut uusi Kotkan lastenkulttuurikeskus, nimeltään Laivuri.

– Olemme odottaneet omia pysyviä tiloja 15 vuotta. Tämä on mahtava uuden alku, Oinas kertoo.

Hän on kiitollinen siitä, että Kotkan kaupunki arvostaa lastenkulttuuria, vaikka kaupungin yleisessä tilanteessa ei aina olekaan hurraamista tarkasteltaessa esimerkiksi valtakunnallisia päihde- ja mielenterveystilastoja.

Sitä suuremmalla syyllä hän kokee, että taiteella ja kulttuurilla on merkittävä vaikutus alueen lapsille ja perheille. Talon toiminnassa on myös varhaiskasvatuksen osaajia mukana.

Laivurin osalta Oinaan päätavoite on tulevan kivijalan luominen.

Haluamme tänne mahdollisimman paljon kynnyksen ylityksiä, sillä työ on vasta alussa.

Asiakkailta talo on saanut jo ihastuneita kommentteja. Jotkut ovat todenneet, että haluaisivat tulla paikan päälle vaikka joka päivä.

Kohtaamiset ovat Oinaankin mukaan korvaamattoman arvokkaita. Esimerkiksi lasten ruutuaika vähenee, kun aikaa vietetään enemmän ihmisten ja turvallisten aikuisten kanssa.

Panostamme laatuun ja osaamme olla ihmisten kanssa.

Lisäksi Laivuri on mahdollisuuksien mukaan avoin muillekin kulttuuritoimijoille.

Jos kohderyhmä on sama, voimme tarjota puitteet muiden tekemien ohjelmien, kuten erilaisten esitysten tai työpajojen järjestämiseen.

Kuvassa Satumuskari perheille ja Sateenkaarikissa Satu, kuvaaja Jenni Kuustie

Jatkossa Oinas haluaa lisätä alueen lasten ja perheiden kuulemista ja selvittää, millaisia toiveita heillä on.

Koppa-verkoston osalta hän näkee, että he voisivat edistää lasten kulttuurimatkailua vielä enemmän yli kuntarajojen. Pandemia-aikana ei ollut omaa taloa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Googlen tukema kulttuuribussihanke mahdollisti sen, ettei toiminta jämähtänyt omiin nurkkiin.

Tiedekasvatuksen tiimoilta uusi kiertävä projekti on tulossa. Viimeisimpänä Koppa-verkoston eri kuntia on kiertänyt toiminnallinen Mistä nyt tuulee? -niminen näyttely sääilmiöistä. Se herätteli pohtimaan säätilojen vaihteluita ja esitteli erilaisia sääilmiöitä. Näyttelyn kotipaikka on Hämeenlinnassa lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa, josta sitä voi vuokrata erilaisiin tiloihin ja tilaisuuksiin. Kopan toiminta-alueella kiertue poikkeaa vielä alkuvuodesta Haminassa (5.–25.2.) ja Loviisassa (1.–28.3.).

Lisätietoja tapahtumista löytyy Kopan verkkosivuilta osoitteesta www.lastenkulttuuriviikot.fi/koppa

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.