Tampereen Ahvenisjärven koulun rehtori Ilpo Nybacka valittiin marraskuussa Vuoden rehtoriksi 2021.
Suomen Rehtorit ry:n mukaan Nybacka tunnetaan rohkeana kouluarjen uudistajana, monikulttuurisuuden ymmärtäjänä sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäjänä. Entisenä kuvaamataidon opettajana Nybacka pitää myös lasten taide- ja kulttuurikasvatusta hyvin tärkeänä osana suomalaista peruskoulua.
“Täällä Hervannassa peruskoulun tarjoaman taidekasvatuksen merkitys konkretisoituu todella radikaalisti. Ei koulun ulkopuolella ole mitään takeita siitä, että lapsilla olisi läheskään yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Myös niin sanottujen hyväosaisten lasten kulttuuriharrastus saattaa vinoutua helposti hieman elitistiseen suuntaan ja keskittyä siihen, missä lapsi on lahjakas”, Nybacka toteaa.
Hänen mukaansa juuri kattavuus ja monipuolisuus ovat peruskoulun tarjoamassa taidekasvatuksessa tärkeitä arvoja.
“Taiteella on koululaitoksen alkuaikoina ollut huomattavasti suurempi merkitys kuin nyt. En ymmärrä, onko ihmisen perimä jotenkin olennaisesti muuttunut, kun nyt asia ei enää ole niin”, Nybacka toteaa hieman surullisena.
Nybacka kertoo kansainvälisistä tutkimuksista, joissa taiteen on todettu mm. vähentävän koulupudokkaiden määrää, kasvattavan opiskelumotivaatiota sekä parantavan oppimistuloksia myös akateemisissa aineissa. Hän huomauttaa, että myös suomalaisten koululaisten PISA-tulokset esimerkiksi matematiikassa olivat parempia edellisen opetussuunnitelman aikana, jolloin valinnaisaineita oli kouluissa enemmän.
“Mielestäni tässäkin kokonaisvaltainen lähestymistapa toimisi paljon paremmin kuin vaikkapa jonkin tietyn teoreettisen oppiaineen opetuksen lisääminen. Taide on ihan olennainen juttu lapsen laaja-alaisen ajattelun kehittymiselle. Esimerkiksi täällä Tampereella Taidekaari ja Nuorisopassi ovat todella hyviä juttuja”, Nybacka vinkkaa.
Nybacka kannattaa myös valtakunnallisesti rahoitettuja ohjelmia, kuten Taidetestaajia. “Näyttää siltä, että Taidetestaajat on tarjonnut nuorille sellaisia elämyksiä, joihin yhdeksän kymmenestä nuoresta ei olisi muuten eksynyt. Tässä se on täyttänyt tarkoituksensa. Valtakunnallinen rahoitus tuo toimintaan pitkän linjan ja tasoittaa kuntien erilaisia budjettipaineita – punakynä kun menee niin helposti aina tiettyjen juttujen päälle”, Nybacka huokaa.
Taide on Nybackalle tärkeää sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. “Minulle taide on ikään kuin hengittämistä. Kun päivän aikana joko vastaanottaa tai tekee taidetta, nukkuu yönsä kuin pieni possu”, Nybacka naurahtaa. Vakavoituen hän toteaa, että taide on myös yksi työtehon tärkeimpiä tekijöitä: “Olisi vaikea kuvitella suoriutuvansa työstä samalla teholla ilman taiteen suomaa henkistä latausta.”
Nybacka tunnustaa pitävänsä voimakkaasta taiteesta. Hänen mielestään myös lasten- ja nuortenkulttuurin laatuun kuuluu tietty haastavuus – se, ettei teos ole liian helppo tai liian valmiiksi pureskeltu.
Nybackan mukaan laadussa ei myöskään voida lähteä siitä, mistä kukakin tykkää, sillä jos kaikkien pitää teoksesta tykätä, ei jää mitään jäljelle. “En itsekään tykkää kaikista kuvataiteilijoista, mutta jos heidän taiteensa on vaikuttavaa, se on silloin tehnyt tehtävänsä. Ainakaan se ei ollut mitäänsanomatonta, haaleaa vettä.”
Nybackan mukaan taidevierailut ja live-elämykset voivat olla lapsille ja nuorille yllättävänkin voimakkaita ja vaikuttavia kokemuksia.
“Muistan, kun menin itse ensimmäistä kertaa käymään Tampereen taidemuseossa ja näin siellä Werner Holmbergin teoksen Maantie Hämeessä. En meinannut uskoa, että voisi olla mahdollista, että joku osasi maalata niin hyvin. Silloin päätin, että jonakin päivänä minäkin osaan maalata yhtä hyvin”, Nybacka kertoo. “Joillakin siellä vierailulla saattaa syttyä se kipinä!”
Kirjoittaja: Heidi Rantanen, Viestinnän suunnittelija, Taidetestaajat-toiminta, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
