fbpx Hyppää sisältöön

Jokaisella lapsella on oikeus kulttuuriin ja taiteisiin

Jokaisella lapsella on oikeus kulttuuriin ja taiteisiin

Kulttuurielämään ja taiteisiin osallistuminen on tärkeä oikeus, joka on turvattu ihmisoikeutena.  Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan sellaisia kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Julkisen vallan – valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisen vallan toimijoiden – on turvattava ihmisoikeuksien toteutuminen.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen oikeus osallistua kulttuuri- ja taide-elämään

Lasten kannalta erityisen tärkeä ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (myöhemmin lapsen oikeuksien sopimus). Kulttuuriset oikeudet sisältyvät lapsen oikeuksien sopimuksen useaan kohtaan. Jo sopimuksen johdantotekstissä tuodaan esille kulttuurin merkitys lapsen suojelussa ja tasapainoisessa kehityksessä. Sopimuksen 31 artiklassa valtion edellytetään turvaavan lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Saman artiklan mukaan valtion tulee kunnioittaa ja edistää lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustaa sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana. Erityisen vahvasti lasten aktiivinen toimijuus toteutuu juuri kulttuuristen oikeuksien kautta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut laajan yleiskommentin (nro 17) lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa turvatuista oikeuksista. Yleiskommentissa avataan näiden oikeuksien sisältöä ja merkitystä. Komitea painottaa, että lepo, vapaa-aika, leikki, virkistystoiminta sekä kulttuurielämä ja taiteet liittyvät toisiinsa. Lapsi rakentaa maailmaansa näiden oikeuksien toteutumisen kautta ja niiden toteutumisella on keskeinen merkitys lapsuudelle ja lapsen kehitykselle. Niissä painottuvat luovuus, mielikuvitus, aktiivinen tekeminen sekä sosiaalisten suhteiden rakentuminen.

31 artiklan oikeudet liittyvät myös muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin, kuten syrjimättömyyteen, lapsen edun ensisijaisuuteen, lapsen oikeuteen kehittymiseen ja oikeuteen tulla kuulluksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen 17 artiklassa valtion edellytetään edistävän lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä. Sopimuksen 30 artiklassa turvataan vähemmistöryhmiin tai alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten oikeus nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan.

Myös muut ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudet turvaavat lasten kulttuurisia oikeuksia

Myös muiden ihmisoikeussopimusten määräykset turvaavat lasten kulttuurisia oikeuksia. Esimerkiksi taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa turvataan jokaisen oikeus ottaa osaa kulttuurielämään. Naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa turvataan tasa-arvoinen oikeus osallistua virkistystoimintaan, urheiluun ja kulttuurielämään. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa turvataan vammaisen lapsen yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kulttuurielämään sekä leikki-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja urheiluun. Rotusyrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa turvataan yhtäläinen oikeus osallistua sivistystoimintaan.

Kulttuuriset oikeudet sisältyvät myös Suomen perustuslakiin, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tämä säännös koskee esimerkiksi taiteen perusopetusta sekä lasten osallistumista kulttuurielämään ja taiteisiin. Osallistuminen kulttuurielämään ja taiteisiin on tärkeä osa itsensä kehittämistä niin lapsille kuin aikuisille. Kysymys on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta, jolloin perheen varattomuus ei saa muodostua esteeksi lapsen osallistumiselle kulttuuritoimintaan. Tämän toteutuminen edellyttää julkisen vallan riittävää tukea lastenkulttuurille.

Perustuslaissa turvataan myös taiteen vapaus. Tämä koskee myös lasten toteuttamaa taidetta. Saamelais- ja romanilapsille on tärkeä perustuslain säännös, jonka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Tämä edellyttää, että julkinen valta edistää saamelaisten ja eri vähemmistöryhmiin kuuluvien ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä on aktiivisesti toteutettava. Tämä koskee myös lastenkulttuuria ja lasten mahdollisuutta osallistua taiteiden tekemiseen. Tarvitaan oikeuksia toteuttavaa lainsäädäntöä ja voimavaroja, kuten henkilöstöä ja tiloja. Hyvä tahto ei vielä riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan voimavaroja koskevia päätöksiä. Vaikka lähes kaikki pitävät lapsia ja kulttuuria tärkeinä, päätöksenteossa lastenkulttuuri joutuu monissa tilanteissa altavastaajaksi ja väistymään muiden intressien tieltä.

Koronakriisi on heikentänyt lasten kulttuuristen oikeuksien toteutumista

Koronaviruspandemian myötä käyttöön otetut rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten elämään ja oikeuksien toteutumiseen. Lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät helposti sivurooliin poikkeusoloissa. Tämä koskee vahvasti myös lastenkulttuuria, niin lapsille tuotettua kuin heidän itsensä tekemää kulttuuria. Poikkeusoloissa vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien toteutuminen jää erityisen helposti huomioitta. Niitä saatetaan jopa pitää vähemmän tärkeinä oikeuksina, vaikka lapset itse pitävät niitä tärkeinä ja ne ovat lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että erilaisissa kriisitilanteissa juuri 31 artiklassa turvatut oikeudet jäävät helposti vähälle huomiolle. Komitea on varoittanut koronaviruspandemian vakavista vaikutuksista lapsiin ja kehottanut valtioita suojelemaan lasten oikeuksia. Komitea on muun muassa suositellut kehittämään vaihtoehtoisia ja luovia ratkaisuja lasten vapaa-ajan toimintojen järjestämiseen.

Lasten vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät oikeudet ovat joutuneet joustamaan tiukkojen koronarajoitusten vuoksi, vaikka rajoitusten hyödyt ovat saattaneet olla niiden haittoja suuremmat. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa monet lapset ovat surreet sitä, etteivät pääse harrastuksiin eikä kavereita voi tavata normaalilla tavalla. 

Lastenkulttuuri edistää koronakriisistä toipumista

Poikkeusoloissa mahdollisuuksilla leikkiin, harrastuksiin ja kulttuuriin on merkittävä tehtävä. Niillä on suuri terapeuttinen merkitys. Lastenkulttuuri ja taiteiden tekeminen tarjoavat lapsille tilaisuuden jakaa kokemuksia, tutkia ja kehittää omaa luovuuttaan sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden käsitellä vaikeita ja ahdistavia aiheita. Lastenkulttuurilla on tärkeä tehtävä koronakriisistä toipumisessa.  

Koronakriisi on lisännyt lasten yksinäisyyttä ja huolta omasta arjesta ja tulevaisuudesta. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten luottamusta, toivoa, tulevaisuuden uskoa ja osallisuuden kokemuksia. Lapsille on mahdollistettava kokemus siitä, että voi osallistua ja toimia. Tässä kulttuurilla ja taiteilla on merkittävä tehtävä.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Blogin kuva: Anu Leppänen

Linkkejä lisätietoon

Lapsen oikeuksien sopimus https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit https://lapsiasia.fi/yleiskommentit

YK:n lapsen oikeuksien komitean sivut (englanniksi) https://www.ohchr.org/en/hrbodies/crc/pages/crcindex.aspx

Lapsen oikeuksien sopimuksesta tietoa Lapsenoikeudet.fi-sivuilla

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/

Iivonen, Esa – Pollari, Kirsi: Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta. STM:n Raportteja ja muistioita 2020:20 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242

Lapset, nuoret ja koronakriisi : Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162647  

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.