fbpx Hyppää sisältöön

Meissä on moneksi – ajatuksia lastenkulttuurista ja monimuotoisuudesta

Me, Suomen lastenkulttuurikeskukset, tuotamme toimintaa, jonka tavoite on, että lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin toteutuu. Laadukkaan toiminnan taustalla on tasa-arvon ja lapsilähtöisyyden periaatteet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lastenkulttuuritoiminnan tulisi olla taide- ja kulttuurisisällöltään laadukasta, lapsi- ja nuorilähtöistä, ammattilaisten toteuttamaa, kaikki lapset ja nuoret saavuttavaa, kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittavaa sekä lasten ja nuorten luovuutta edistävää.

Kiinnitän kirjoituksessani erityisesti huomiota käsitteisiin kulttuurinen monimuotoisuus, saavuttavuus ja lapsilähtöisyys.

Lapsi- ja nuorilähtöisyys

Laadukasta ja saavuttavaa lastenkulttuuria tuottaaksemme meidän täytyy tuntea ne lapset, nuoret ja perheet, joiden kanssa työskentelemme. Keitä he ovat? Mitä he haluavat? Mitä on taide ja kulttuuri heille?

Varsinkin harrastustoiminnassa taide ja kulttuuri näyttäytyvät eri ihmisille hyvin erilaisina. Valitettavan usein taiteen ajatellaan olevan jotain, johon yhdellä on enemmän taipumusta ja jollain toisella vähemmän. Taideharrastusta ajatellaan taitoina, joita kaikki eivät tarvitse. Jos itsellä ei ole kokemusta taiteen tai kulttuurin harrastamisesta, voi olla myös vaikeaa ymmärtää, mitä kaikkea tanssi-, kuvataide- tai teatteriharrastus voi lapselle ja nuorelle antaa.

Harrastaminen, liittyi se mihin sisältöalueeseen tahansa, on osa hyvinvointia. Harrastusten kautta kehitetään itseilmaisua, identiteettiä ja sosiaalisia suhteita. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus harrastaa monipuolisesti ja kokeillen. Ja myös syventyä siihen, mikä itselle kolahtaa parhaiten.

Miten taiteen ja kulttuurin olemus hyvinvoinnin lähteenä ja jokaisen kansalaisen oikeutena saadaan paremmin kaikkien tietoisuuteen? Miten sen voisi paremmin yhdistää lasten ja perheiden arkeen? Koulu on yksi reitti. Toinen reitti on perheiden tapa viettää vapaa-aikaa.

Harrastamisen Suomen mallin periaate sitoa harrastukset osaksi koulupäivää on hyvä, koska se päästää lapset tasa-arvoisesti harrastamisen äärelle. Oppivelvollisuuden myötä kaikki lapset käyvät Suomessa koulua. Muualta Suomeen muuttaneet perheet pääsääntöisesti luottavat kouluun ja sen toimintaan enemmän kuin yksittäisiin harrastusten järjestäjiin. Monelle lapselle voi olla monestakin syystä mahdotonta lähteä illalla harrastamaan vapaa-ajalla, mutta koulupäivän yhteyteen koulun tiloissa järjestetty harrastusmahdollisuus onnistuu paremmin. Samankaltaista ajattelua pitäisi ajatella lastenkulttuurissa. Jos on vieras ajatus lähteä pienten lasten kanssa teatteriin toiseen kaupunginosaan viikonloppuna, pitäisikö teatterin tulla sinne missä perheet joka tapauksessa liikkuvat ja mihin heidän on helppo tulla? Yhteistyö leikkipuistojen, asukastilojen, kirjastojen ja erilaisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa on siksi ensiarvoisen tärkeää. Saavuttaminen on myös luokse tulemista.

Monikulttuurisuus on monikielisyyttä

Lastenkulttuuri on usein sanatonta ja perustuu toimintaan. Kieli ei yleensä ole este lastenkulttuurissa. Mutta lastenkulttuurin portinvartijoina toimivat usein aikuiset: vanhemmat, opettajat ja kasvattajat. He ovat niitä, jotka meidän tulee vakuuttaa, että taiteeseen ja kulttuuriin kannattaa ja pitää käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa myös lasten osalta. Siksi viestintä myös aikuisille on erityisen tärkeä osa työtämme. Emme voi keskittyä ainoastaan tuottamaan saavutettavia palveluita, vaan meidän pitää osata myös viestiä niistä ymmärrettävästi ja saavuttavasti. Ja siihen kuuluu viestiä niillä kielillä, joita vastaanottajat ymmärtävät. Se ei tarkoita, että kaiken toiminnan pitäisi tapahtua monikieliesti. Vaan sitä, että kaikkien pitää tuntea olevansa tervetullut mukaan ja saada tietoa toiminnasta. 

Yli 20 % Vantaan väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Koska vieraskielisyys korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa, on Vantaalla alueita, joilla asuvista lapsista ja nuorista jopa 35-40 % puhuu kotona jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Emme siis puhu kovin pienestä vähemmistöstä, kun puhumme vieraskielisistä. Monikielisyys perheissä on ennemmin sääntö kuin poikkeus Vantaalla.

Molemmat kotimaiset kielet ovat lakisääteinen itsestäänselvyys viestinnässämme. Englanti on kansainvälisyyteen panostavassa kaupungissa kolmas itsestäänselvyys. Näiden kolmen kielen lisäksi esim. opetustoimessa pyritään viestimään tärkeistä asioista viidellä kaupungissamme yleisimmin puhutulla kielellä ainakin kaikki sellaiset asiat, joiden halutaan kodeissa menevän perille. Malli on nimeltään 3+5 ja ne viisi muuta kieltä ovat eniten kaupungissamme puhutut kielet: venäjä, viro, arabia, somalia ja albania. Lastenkulttuuri ei vielä pysty ihan samaan, mutta olemme ottaneet mukaan viestintäkieliksemme mm. venäjää, arabiaa, espanjaa ja muita kieliä aina tilanteen ja taitojen mukaan.

Tarvitaan tietenkin resursseja, kun monikielisyyteen täytyy panostaa. Joku onkin epäillyt, että lastenkulttuurin laatu tai määrä kärsii siitä, että rahaa menee viestintään niin paljon. Niinhän se on, jos ajattelee lastenkulttuurin olevan jotain hyvää ja hienoa, jota tuotetaan vain rajatulle joukolle, esim. vain suomea tai ruotsia hyvin ymmärtäville. Mutta, jos on tarkoitus palvella kaikkia kaupunkilaisia, täytyy myös yrittää tavoittaa heidät kaikki. Ja niin me teemme, jotta kaikkien lasten ja nuorten oikeus taiteeseen toteutuisi. Ja laadusta ei tietenkään tingitä. Kyse on suunnittelusta ja varautumisesta.

Yksi ratkaisu on myös käyttää selkokieltä tai vähintään selkeää yleiskieltä. Silloin voimme tukea myös suomen kielen oppimista ja palvelemme myös muita moninaisuuden kirjoon kuuluvia ihmisryhmiä kuten luki- ja oppimisvaikeuksista tai muistisairaudesta kärsiviä. Suurin osa tuottajistamme onkin osallistunut selkokielikoulutukseen ja sparraamme siinä toisiamme koko ajan.

Moninaisuus

Moninaisuus ulottuu kieli- ja kulttuuritaustaa laajemmalle. Jokaisella meillä on oma moninaisuutemme liittyen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ikään, ammattiin, taloudelliseen tilanteeseen, fyysisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön, uskontoon, poliittisiin näkemyksiin jne. Sen moninaisuuden kunnioittaminen tarkoittaa jokaisen oikeutta olla oma itsensä ja kokea olonsa turvalliseksi myös kulttuuripalveluiden piirissä. Siksi onkin syytä miettiä myös lastenkulttuurin osalta, sidommeko ohjelmistoamme esim. johonkin uskonnolliseen juhlaan ja jos niin teemme, niin miksi ja mitä siitä seuraa. Tai kun puhumme perhetapahtumasta, onko meillä mielessämme joku tietty käsitys perheestä. Turvallisemman tilan periaatteet sisältävät ajatuksen, että emme tee oletuksia, vaan jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa väheksynnästä tai syrjinnästä. Ja jokaisen tulisi kokea olevansa tervetullut tiloihimme ja tapahtumiimme.

Myös toiminnan sisältöjen tulee puhutella moninaisia yleisöjämme. Erityisryhmien ja vähemmistöjen omaa kulttuuria tulee nostaa esille, jotta erilaiset äänet pääsevät kuuluviin.  Taiteilijoiden, taidekasvattajien ja muun lastenkulttuuria tuottavan henkilöstön moninaisuus saisi mieluusti myös näkyä ja kuulua. Tähän voi antaa luvan esim. hakemalla säännöllisesti ohjelmistoon tuotantoja Open Call -menettelyn avulla. Siinä voi sanallistaa, että etsii erityisesti ohjelmistoa, joka tuo esiin moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä, kuten helsinkiläinen Kulttuurikeskus Caisa tekee omissa ohjelmahauissaan.   

Moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen on jatkuva prosessi. Se on osa sitä paradigmamuutosta, joka kulttuurissa on tapahtunut. Katse on siirtynyt tuotannoista yleisöön ja yleisöstä on tullut kanssatuottajia. Meidän kulttuurin ja taiteen ammattilaisten asiantuntijuudeksi ei riitä enää pelkkä kulttuurin ja taiteen tuntemus, vaan yleisön tuntemus on yhtä tärkeää. Ja tiedon lisäksi asenne ratkaisee. Joka päivä oppii jotain uutta ja maailma avartuu, kun oppii itsestään ja ympäristöstään uusia asioita. Moninaisuus on myös lastenkulttuurin suola!

Kirjoittaja: Kaisa Kettunen, lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden päällikkö, Vantaan kaupunki

Lähteet:

https://minedu.fi/lastenkulttuurin-edistaminen

http://www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus

https://selkokeskus.fi/selkokieli/

https://www.alli.fi/allianssi/turvallisempi-tila

https://www.kuntaliitto.fi/bloggaajat/yhdenvertaisuuden-puolesta-blogisarja-saavutettavuudesta

http://www.caisa.fi/fi/tapahtumat/event/77F184901DD8A9E05B3C9FC57C660117/Caisa_Open_Call_syksy_2021

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.