Kun puhutaan saavutettavuudesta, ajatellaan hyvin usein rakennusten esteettömyyttä tai digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Tärkeitä ja moniulotteisia asioita molemmat, mutta näiden lisäksi on hyvä tunnistaa muitakin hyvään saavutettavuuten liittyviä tekijöitä. Samalla voi miettiä sitä kenelle saavutettavia palveluita oikein tehdään ja miksi?
Esteettömyydellä tarkoitetaan laajasti kaikkea rakennetun ympäristön saavutettavuuteen liittyvää. Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, helppokäyttöinen ja turvallinen. Tästä näkökulmasta katsottuna esteettömyys ei ole vain liikkumis- tai toimintarajoitteisia henkilöitä varten, vaan sitä tehdään meille kaikille. Luiskasta tai kynnyksettömistä tiloista sekä hisseistä hyötyvät yhtä lailla esimerkiksi lastenvaunujen kanssa kulkevat, kyynärsauvoja käyttävät tai ikääntyneet ja pyörätuolilla liikkuvat henkilöt.
Saavutettavalla viestinnällä pyritään tavoittamaan erilaiset ihmiset heille itselleen sopivalla tavalla. Saavutettava viestintä on monikanavaista ja se tukee tiedonsaantia ja ymmärrystä esimerkiksi eri kielten, kuvien, videoiden ja viittomien avulla, eri aisteille informaatiota tarjoten. Digitaalisessa viestinnässä se on myös sitä, että verkkosivut ja muut digitaaliset palvelut huomioivat monenlaiset käyttäjät kuten erilaisten laitteiden ja apuvälineohjelmien käyttäjät, heikkonäköiset tai heikosti suomen kieltä osaavat henkilöt. Saavutettavasta viestinnästä hyötyvät paitsi sokeat, heikkonäköiset tai värisokeat ihmiset, myös henkilöt, joilla on luki- ja hahmotusvaikeuksia. Saavutettava viestintä huomioi myös mobiililaitteiden käyttäjät ja hitaiden verkkoyhteyksien varassa asioivat.
Edellä mainittujen rakennetun ympäristön ja viestinnän saavutettavuuden lisäksi hyvään saavutettavuuteen liittyvät myös sosiaalinen saavutettavuus, alueellinen saavutettavuus ja hinnoittelun saavutettavuus. Palveluntarjoajan on hyvä pohtia tuntevatko kaikki palvelun äärelle tulevat itsensä tervetulleeksi, pääseekö paikalle esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla tai löytyykö lähettyviltä riittävästi pysäköintipaikkoja ja minkä hintainen palvelu on.
Tietoa, ymmärrystä ja oikea asenne
Hyvä saavutettavuus muodostuu kokonaisuudesta, jossa kaikki sen osa-alueet ovat yhtä tärkeitä. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto on lanseerannut Saavutettavampi harrastus -suositukset ja -asennemerkin, joiden tarkoituksena on edistää laajasti harrastustoiminnan saavutettavuutta Suomessa. Suosituksia on kaikkiaan 18 ja niiden taustalla ovat ihmisoikeussopimukset ja lainsäädäntö sekä monialainen yhteiskehittäminen ja jaetut kokemukset toimivista ratkaisuista.
Saavutettavuuden edistäminen vaatii tiedon ja ymmärryksen lisäämistä ja niiden kautta asenteisiin vaikuttamista. On hyvä muistaa, että kaikki toimintarajoitteet eivät näy päällepäin. Emme saa siis olettaa asioita. Ja toisaalta on hyvin todennäköistä, että jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana jonkinlaisia esteitä.
Saavutettavat harrastuspalvelut ja esteetön ympäristö yhdessä mahdollistavat sen, että jokainen saa nauttia harrastamisen ilosta ja sen tarjoamista hyödyistä. Laajemmin katsottuna hyvä saavutettavuus mahdollistaa yhä useamman osallistumisen paitsi harrastuksiin myös työelämään ja yhteiskunnan toimintoihin yleensäkin. Ja mikä parasta, hyvä saavutettavuus ei ole keneltäkään pois, vaan se auttaa meitä kaikkia. Tutustu Saavutettavampi harrastus -suosituksiin ja lähde mukaan rakentamaan yhdenvertaisempia ja saavutettavampia harrastuksia meille jokaiselle!
Kirjoittaja on Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinaattori ja Saavutettavampi harrastus -hankkeen vetäjä Tetti Tuhkio.
Lähteet:
Saavutettavampi harrastus -verkkosivut
Kulttuuria kaikille -palvelun ja Invalidiliiton verkkosivut
Kuvat: Valtti VIsuals
Linkit:
saavutettavaharrastus.fi
