Tulin talvisena perjantaina tapaamaan koulutaitelija Laura Sahlmania Jyväskylän Huhtasuon yhtenäiskoululle. Kävelymatka koulutaiteilijan työhuoneeseen kertoi jo paljon työn merkityksestä ja siitä, miten koulutaiteilija on tullut tärkeäksi osaksi koulun yhteisöä sekä lasten ja nuorten arkea. Oppilaat moikkaavat, tulevat halaamaan ja tervehtivät tarttumalla käteen. Koulutaiteilija kysyy, miten menee ja onko kaikki hyvin. Eräs oppilas tulee innoissaan kertomaan kirjoittamastaan rap-biisistä. Tässä kohtaamisessa ollaan koulutaiteilijan työn ytimessä.
Koulutaiteilija on koulun arjessa yksi kohtaava aikuinen lisää ja hänen työskentelytapansa on osallistava ja kuunteleva. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia taiteen menetelmiä hyödyntäen ja yhteistyössä opettajien, terveydenhoitajien, kuraattoreiden, kasvatusohjaajien ja psykologien kanssa. Koulutaiteilija tukee lasta ja nuorta, ohjaa eteenpäin, tarjoaa aikaa ja keinoja oman hyvinvoinnin edistämiseen sekä luo mahdollisuuksia onnistumisen tunteille itseilmaisun kautta. Tunti koulutaiteilijan kanssa voi olla joillekin oppilaille syy tulla kouluun.
Jyväskylässä koulutaiteilijan työ alkoi syksyllä 2021 ja on jatkunut muutamia lyhyitä pätkiä lukuun ottamatta siitä lähtien Huhtasuon 900 oppilaan yhtenäiskoululla, joka on myös Jyväskylän monikulttuurisin. Työtauot ovat johtuneet vaihtuvista rahoitustavoista ja tällä hetkellä koulutaiteilijan työtä pystyttiin jatkamaan kulttuuripalveluiden saaman perintörahan turvin. Haastattelun aikaan koulutaiteilijan työsopimus kestää lähes lukuvuoden loppuun ja seuraava apurahahakemus on parhaillaan työn alla. Koulutaiteilija on talon väkeä jo siis neljättä lukuvuotta, mikä tarkoittaa, että ensimmäisenä vuonna kohdatut lapset ja nuoret ovat myös kasvaneet matkan varrella. Silloin 6. luokalla olleet oppilaat ovat nyt 9. luokalla.
– Heistä on tullut tosi tärkeitä, varsinkin kun tietää, millaisia kokemuksia ja taustoja monella on takana. Tuntuu tärkeältä, että heitä näkee päivittäin, Laura sanoo lämpimästi.
Koulutaiteilija Laura etsii oppilaan omakuvaa Huhtabussi-teoksen kyydistä. Huhtabussin kyydissä matkaavat kaikki koulun oppilaat, kuskin paikalta löytyvät tietysti rehtorit. Joka vuosi Huhtabussin matkustajat päivitetään, jokainen saa tehdä omakuvan bussin kyytiin.
Taiteen keinoin kohtaavaa työtä
Koulussa toimii kohtaavan työn tiimi, johon koulutaiteilijan lisäksi kuuluu kasvatusohjaaja, harrastusohjaaja ja koulunuorisotyöntekijä. Työviikko rakentuu erilaisista kohtaamisen toimintamalleista, viikoittain toistuvista sisällöistä ja kahdenkeskisistä tuokioista. Osa toiminnasta on suunnattu koko koululle tai vuorotellen tietyille luokkatasoille, kuten esimerkiksi pajavälkät, palkintotunnit pienille oppilasryhmille, koulupäivän jälkeen sijoittuva Olkkari-toiminta ala- ja yläkoululaisille ja harrastamisen Kutsukerho. Lisäksi kalenteriin mahtuvat vaativan erityisen tuen yksikön taideprojektit, 6. luokkalaisten perinteinen taidenäyttely ja eri juhla- ja teemapäiviin liittyvät pajat, joissa esimerkiksi taiteillaan ystävänpäiväkortteja tai Halloween-koristeita.
Viime syksynä koulun 10-vuotissynttäreille syntyi koulutaiteilijan johdolla valtava syntymäpäiväkakkua esittävä yhteistaideteos koulun ruokalaan. Tällä hetkellä työn alla on myös nukketeatteriesitys, jonka produktion eri vaiheisiin osallistuvat useat eri oppilaat ja ryhmät. Nämä isot projektit tuovat taidetta ja kulttuuria kaikkien koulun oppilaiden arkeen ja konkreettisesti koulun käytäville. Jokainen pääsee osallistumaan matalalla kynnyksellä ja työskentelyn lomassa on helppo jutella ja aistia mieltä painavia asioita.
Taide kannattelee ja pitää kiinni arjessa
Iso osa koulutaiteilijan työstä muodostuu kahdenkeskisestä työskentelystä oppilaiden kanssa. Oppilaat ohjautuvat koulutaiteilijan luo opettajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin tai kasvatusohjaajan kautta ja nykyään usein myös perheen yhteydenoton perusteella. Aluksi sovitaan tapaamismäärät, esimerkiksi kahden viikon välein. Varsinainen tekeminen oppilaan kanssa lähtee aina häntä kiinnostavista aiheista. Kriittisessä tilanteessa oppilaan on mahdollista työskennellä koulutaiteilijan kanssa vielä useammin. Kahdenkeskiset tapaamiset pyritään sijoittamaan alkuviikkoon, jolloin se voi vaikuttaa positiivisesti koko viikon sujumiseen ja parhaimmillaan ennaltaehkäisee poissaoloja. Taide kannattelee ja voi pitää lapsen tai nuoren elämässä kiinni tekemisen kautta. Kriisitilanteetkaan eivät ole koulutaiteilijalle vieraita ja joskus äkillisiin tilanteisiin on pitänyt reagoida nopeasti.
– Kerran oppilas ei voinut tulla kouluun ollenkaan, joten lopulta toimitin taidetarvikekassin oppilaan kotiin, jotta pystyimme työskentelemään Teamsin kautta, Sahlman kertoo.
Nykyään koulutaitelijan työtä helpottaa oma työtila, jossa oppilaita voi tavata kahden kesken ja avoin kalenteri, josta opettajat voivat varata vapaita aikojan omalle ryhmälleen. Kohtaavan työn tiimin ja koulutaiteilijan ovet ovat aina auki ja kynnys matalalla.
Lempiväristä se lähti
Kun koulutaiteilijalta kysyy erityisesti mieleen jääneitä onnistumisen hetkiä, ensimmäisenä mieleen tulee oppilas, jonka luottamuksen hän onnistui lopulta saavuttamaan. Oppilas ohjattiin koulutaiteilijan asiakkaaksi opettajan kautta, mutta hän vastusti tapaamista kaikin voimin, rimpuili ja oli levoton. Hän kuitenkin rauhoittui hetkeksi ja yhteys löytyi yhtäkkiä lempivärin kautta. Tilanne kääntyi pikkuhiljaa: oppilas uskalsi luottaa, halusi tulla usein ja löysi lopulta oman juttunsa taiteen tekemisessä. Sahlmanin mukaan onnistumisia ovat ne hetket, kun näkee oppilaan saavan kiinni arjesta ja elämään löytyy iloa. Se näkyy usein tapaamisten vähenemisenä. Hyvä olo taiteellisen työskentelyn jälkeen voi näkyä myös kehossa ja olemuksessa, joskus jopa hyvin voimakkaina tunteenpurkauksina: pompitaan ja hypitään. Monen kanssa on käynyt myös niin, että ensin taide kannattelee ja sitten taide vie mennessään: oppilas löytää oman juttunsa, oman taiteellisuuden ja saa siitä hyvää palautetta ja kehuja.
Koulutaiteilijaa tarvitaan
Kun koulutaiteilija aloitti yli neljä vuotta sitten Huhtasuolla, tavoitteena oli selvittää miten taidelähtöiset menetelmät voisivat olla vielä vahvemmin ja systemaattisemmin osana koulussa toteutettavaa oppilashuoltotyötä. Neljän vuoden jälkeen voidaan sanoa, että tehtävässä on onnistuttu. Koulutaiteilija on luonut yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa selkeän ja toimivan järjestelmän siitä miten hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä oppilaiden hyvinvoinnin tukena. Oppilaat, henkilökunta ja perheet ovat tunnistaneet työn arvon, hyödyn ja tarpeen – tunnit eivät aina tunnu riittävän. Kohtaamisten määrä kertoo siitä, että lasten ja nuorten arjessa ei voi olla liikaa turvallisia aikuisia ja moniammatillista yhteistyötä tarvitaan auttamaan heitä, jotka tukea tarvitsevat. Koulutaiteilija täydentää koulun moniammatillista osaamista, kohtaa oppilaita kaverillisesti ja taide toimii apuvälineenä ja tulkkina. Merkittävässä roolissa koulutaiteilija-mallin onnistumisessa on ollut myös Huhtasuon koulun työyhteisö ja vastaanottava asenne koulutaiteilijan työtä kohtaan alusta alkaen.
– Tämä on paras paikka olla töissä! Rankkoja asioita kohtaa päivittäin, joten itsekin tarvitsee välillä vertaistukea. Täällä on hyvä avoin ilmapiiri, täällä kannustetaan, annetaan hyvää palautetta, tuodaan esiin vahvuuksia.
Nyt tehtävänä on tuoda esiin työn tuloksia, tärkeyttä ja hakea jatkorahoitusta, jotta koulutaiteilijan työ voisi jatkua. Sahlman tekee työn ohessa myös pro gradu -tutkielmaansa Jyväskylän yliopistoon nimenomaan koulutaiteilijan työstä. Mutta sitten takaisin koulutaiteilijan arkeen ja tähän hetkeen, työhuoneen pöydällä on inspiraatiokirjallisuutta nukketeatteriprojektia varten ja viereisellä penkillä Ystävänpäivä-pajaa varten ihania materiaaleja odottamassa, ja oven takana jo seuraava koputtelemassa. Koulutaiteilijaa taas tarvitaan!
Koulutaiteilijan arkea voi seurata Instagramissa tilillä @koulutaiteilijajkl
Jyväskylä muodostaa yhdessä Muuramen, Laukaan, Hankasalmen, Petäjäveden, Keuruun, Multian, Äänekosken, Uuraisten ja Toivakan kanssa seudullisen lastenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan. Kulttuuriaitan tehtävänä on lisätä taiteen ja kulttuurin tasavertaista saavutettavuutta lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, edistää alueen taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä sekä yleisesti kehittää lastenkulttuurityötä Keski-Suomessa eri muodoissaan.
Teksti ja kuvat: Maria Poikonen
