Suomalaisesta kulttuurista ja taiteesta leikataan. Sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvite (kok.) että hänen edeltäjänsä Sari Multala (kok.) ovat painottaneet, että kulttuurin leikkaukset eivät kohdistu lastenkulttuuriin, mutta lupaus ei ole pitänyt.
Tällä viikolla julkistettiin Opetus -ja kulttuuriministeriön yleisavustukset taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan vuodelle 2025. Leikkausten alle ovat jääneet muun muassa Koulukino (leikkaus 39 000 €, -24 %), Konserttikeskus (85 000 €, -13 %), Lukukeskus (45 000 €, -13 %), Lastenkirjainstituutti (39 000 €, -26 %) ja Taiteen perusopetusliitto (10 000 €, -13 %). Yhteensä kaikki avustukset vähenivät yli 2 miljoonalla eurolla. Aiemmin tänä vuonna tulleet Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken avustuksissa tehdyt supistukset vaikuttavat nekin moneen lastenkulttuuritoimijaan.
Yleisavustus on monen lastenkulttuuritoimijan päärahoitus. Esimerkiksi Konserttikeskus, joka myy konsertteja kouluihin ja päiväkoteihin subventoituun hintaan, ei ilman yleisavustusta saa myöskään tilaajatuloa, jolloin leikkausten vaikutus toiminnan volyymiin kertautuu. Kysyntää koulu- ja päiväkotikonserteille on, mutta avustusten pienentyessä niitä ei ole kaikille tarjolla.
“Leikkausten vaikutukset ovat jo nyt merkittävät. Arviolta noin 45 000 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea jää tänä vuonna vaille kulttuurikokemusta pelkästään meihin kohdistuneen leikkauksen takia. Leikkauksista huolimatta jatkamme edelleen työtä laadukkaan lastenkulttuurin saavutettavuuden eteen”, kertoo Konserttikeskuksen toiminnanjohtaja Noora Herranen.
Järjestöjen toiminta-avustusten leikkaaminen on niiden perusteiden nakertamista, joiden päälle on rakennettu vaikuttavaa lastenkulttuuria ja sen tukitoimintoja. Leikkausten pitkäaikaisvaikutuksina lasten ja nuorten mahdollisuudet kokea taidetta ja kulttuuria voivat kaventua ennakoimattomalla tavalla.
“Yleisavustuksesta leikkaaminen ei kalva vain yleisavustuksella tehtävää työtä vaan koko toimintaa, joka koostuu erillisistä, eri kohderyhmille tuotettavista palveluista ja niiden hankeavustuksista. Kun tarpeeksi nakerretaan perustasta, romahtaa lopulta koko talo”, toteaa Koulukinon toiminnanjohtaja Outi Freese.
Kaikkien kulttuuritukien pieneneminen karsii lastenkulttuuria
Lastenkulttuuriin kohdistuvien määrärahojen ja tukien laskemisen tekee vaikeaksi se, että tukia myönnetään monille laajasti kulttuurin parissa toimiville tahoille, joiden toiminta vaikuttaa suoraan tai välillisesti lastenkulttuuriin. Näitä ovat esimerkiksi kirjastot, teatterit, orkesterit ja museot, jotka järjestävät lasten tapahtumia muun ohessa. Lastenkulttuurin tarjonta tulee pakostakin supistumaan, sillä tällaiset toimijat joutuvat niihin kohdistuvien leikkausten takia vähentämään tai muuttamaan toimintaansa.
“Ylipäätään hyvin suuri osa kulttuurileikkauksista osuu loppuviimein lapsiin ja nuoriin, joille teatterit, orkesterit ja festivaalit ovat tuottaneet maksutonta tai lähes maksutonta ohjelmaa. Kun valtion tuki lakkaa tai vähenee, keskitytään pakosta maksukykyisimpiin yleisönosiin – eli ei ainakaan lapsiin ja nuoriin”, sanoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.
Monet toimijat, jotka eivät suoraan identifioidu lastenkulttuuritoimijoiksi (kuten esimerkiksi Maailman musiikin keskus), hyödyntävät myös paljon lastenkulttuuripalveluita. Kun tällaisilta tahoilta leikataan, loppuvat myös monet ostopalveluina tai yhteistyönä toteutettavat lastenkulttuuritoiminnot.
Lastenkulttuurin teokset ja esitykset ovat suurelta osin ammattitaiteilijoiden tekemiä. Kun eri alojen taiteilijoiden toimintaedellytyksiä karsitaan, se vaikuttaa vääjäämättä esimerkiksi lastenmusiikin ja lastenteatterin tuotantoon.
Liiton ja keskusten avustuksista ei tietoa
Suomen lastenkulttuuriliiton jäseniltä on tullut huolestuneita viestejä siitä, kuinka monin eri tavoin Taiken ja OKM:n leikkaukset vaikuttavat sekä heidän rahoituksiinsa että toimintaansa. Avustussummia lastenkulttuurikeskusten ja Suomen lastenkulttuuriliiton toimintaan vuodelle 2025 ei ole päätetty, vaikka vuodesta on pian neljännes kulunut.
”Tilanne on Suomessa kulttuurin kentällä tällä hetkellä erittäin vakava, ja tämä tulee näkymään myös lastenkulttuurikentällä. Liitto on huolissaan sekä alan toimijoista ja taiteen ammattilaisten toimeentulosta että lasten ja nuorten kulttuurin saavutettavuudesta”, sanoo Suomen lastenkulttuuriliiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta.
Lyhytnäköiset leikkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten turvataan lastenkulttuuripalveluiden laatu ja jatkuminen tulevaisuudessa. Kulttuuri on hyvinvointia, ja lastenkulttuurista leikkaamalla leikataan aina myös lasten hyvinvoinnista – tulevaisuudesta.
Pääkuva: Valtti Koivunen
