Lasten taideharrastusten yhdenvertaisuus ja laatu varmistetaan kunnan valinnoilla
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on pohja, jolle kunnan tulevaisuus rakentuu.
Lapset ja nuoret eivät ole oikea paikka säästämiselle. Koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän, jos tasapainoa haetaan leikkaamalla lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Mitä viisaammin kunta huolehtii lapsista nyt, sitä vähemmän se maksaa myöhemmin korjaavina toimina. Lasten kulttuuri- ja taideharrastukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin myös ennaltaehkäisevästi.
Siksi kuntavaaleissa on valittava päättäjiä, jotka huolehtivat lasten ja nuorten eduista ja tasa-arvoisista ja saavutettavista kulttuuripalveluista koko vaalikauden ajan, talouden paineista huolimatta.
Pomppulinna ei riitä! – Lastenkulttuurin kuntavaalikampanja 2021
Pomppulinna ei riitä -kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton. Olemme sitoutuneita ainoastaan lapsen edun toteutumiseen ja tarjoamme tietoamme ja näkemyksiämme kaikkien puolueiden edustajille.
Lastenkulttuurin kuntavaalikampanjan materiaalit ja kuvat ovat vapaasti käytettävissä kampanjoinnissa sekä kansalaisvaikuttamisessa. Voit jakaa materiaaleja somessa, blogeissa, vaalikampanjassa, verkkosivuilla tai uutisjutuissa.
Lastenkulttuurin pääviestinä vuoden 2021 kuntavaaliohjelmassa on: ”Kunnan on mahdollistettava lapsille ja nuorille oikeus kulttuuriin ja taiteeseen”.
Lastenkulttuurin kuntavaalikampanjan materiaalit ja kuvat ovat vapaasti käytettävissä kampanjoinnissa sekä kansalaisvaikuttamisessa. Voit jakaa materiaaleja somessa, blogeissa, vaalikampanjassa, verkkosivuilla tai uutisjutuissa.
Spetsfrågor inför kommunalvalet 2021 på svenska
1. Pomppulinna ei riitä!
– Lastenkulttuurin on oltava laadukasta ja taiteellisesti korkeatasoista
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin. Kuntien lastenkulttuuritarjonnan on oltava muutakin kuin pomppulinnaa ja kasvomaalausta. Jokaisen kunnan lakisääteisenä tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus taiteilijan tekemään taiteeseen sekä taidetoimintaan, jota ohjaa ammattilainen. Ammattilaiset tuntevat taiteenalojen erityispiirteet, ja toiminnassa annetaan tilaa erilaisille ajatuksille, tunteille ja kokemuksille. Ammattimaista kulttuuria lapsille tarjoavat esimerkiksi lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetus, museot, teatterit, orkesterit, kirjastot ja kiertävät esitykset.
- Kunta turvaa laadukkaan lastenkulttuurin riittävän rahoituksen budjetissaan ja varmistaa taide- ja kulttuuritoimijoiden resurssit toteuttaa sekä kehittää lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kohtuuhintaisia palveluja ja kulttuuritapahtumia.
- Lastenkulttuuri kirjataan kunnan kulttuuristrategiaan: “Kunnassa edistetään lastenkulttuuria, jolla tarkoitetaan ammattilaisten lapsille tuottamaa ja lasten kanssa yhdessä tekemää kulttuuria. Se on myös lasten luomaa kulttuuria, joka perustuu esimerkiksi leikkiin. Laadukas lastenkulttuuri on lapsilähtöistä, saavutettavaa ja taiteellisesti korkeatasoista.”
- Lastenkulttuuri kirjataan kunnan hyvinvointisuunnitelmaan: “Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Kulttuuritoiminnan merkitys lapsen hyvinvoinnille on laajasti tunnustettu asia. Lapsiperheille ja lapsille ja nuorille tarjotaan edullisia tai maksuttomia kulttuuriin osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia.”
- Laadukkaan lastenkulttuurin järjestäminen kirjataan kunnan vapaa-aikapalvelujen tavoitteeksi ja kunta järjestää riittävät resurssit lastenkulttuurin koordinoimiseen.
- Kunta ei peri lapsilta ja nuorilta pääsymaksuja kulttuuripalveluista.
- Kunta edistää laadukasta lasten ja nuorten taide- ja kulttuuritarjontaa jakamalla avustuksia ja tarjoamalla kohtuuhintaisia toimitiloja alan ammattilaisille.
2. Kysy minulta!
– Lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa
Kunnassa pitää huolehtia siitä, että lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevassa päätöksenteossa. Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Päätöksistä ja päätösten vaikutuksista on keskusteltava lasten ja nuorten kanssa. Koulua, varhaiskasvatusta, harrastustoimintaa ja nuorisotoimintaa koskevat päätökset, esimerkiksi leikkaukset, heijastuvat suoraan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lastenkulttuurin ammattilaiset tukevat lasten ja nuorten ilmaisun ja näkemysten muotoutumista sekä heidän ajattelunsa näkyväksi ja kuulluksi tulemista.
Myös ympäristösuunnittelussa tulisi huomioida lasten ja nuorten näkökulma ja ottaa heidät suunnittelemaan yhteisiä tiloja. Aikuisten aikuisille rakentama ympäristö näyttää aivan erilaiselta lasten ja nuorten silmin.
- Kunnassa otetaan käyttöön UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukainen lapsivaikutusten arviointi. Mallin avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa.
- Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa tehdään osaksi kunnan päätöksentekoa, lapset ja nuoret otetaan myös mukaan kaupunkisuunnitteluun.
- Lapsia ja nuoria tuetaan oman näkemyksen muodostamisessa. Taidelähtöiset menetelmät otetaan kunnassa käyttöön kuulemisen välineenä.
3. Anna mun valita
–Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa monipuolisesti
Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria kotikunnassaan. Harrastamisen Suomen mallissa tulee kaikissa kunnissa lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus valita harrastus myös taiteen ja kulttuurin saralta.
- Kunta tarjoaa harrastuksia myös taiteen ja kulttuurin saralta.
- Kunnan vapaa-aikatoiminnan suunnitelmaan kirjataan, että harrastustoiminta perustuu lasten ja nuorten kuulemiseen.
- Yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta tulee huolehtia myös harrastustoiminnassa: harrastuksia on vietävä myös kasvukeskuksien ulkopuolelle ja yhdenvertaiset mahdollisuudet on taattava erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, esimerkkinä vammaisten lasten ja nuorten kuljetus- ja tulkkauspalvelut ja avustajien maksuton pääsy lastenkulttuurin palveluihin.
- Kunta tukee vahvemmin saavutettava taideharrastus -merkin omaavia tahoja.
- Kunta tarjoaa lapsille, perheille ja nuorille tiloja sekä välineitä niin omatoimiseen harrastusten kokeilemiseen kuin harrastuksen jatkamiseen mieluisan lajin löydyttyä.
4. Peruskoulu ilman museokäyntiä?
–Kulttuurikasvatussuunnitelma joka kuntaan
Kulttuurikasvatussuunnitelma tekee koulun ja varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatuksesta tavoitteellista ja tasa-arvoista. Suunnitelma tutustuttaa lapset ja nuoret lähialueen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Taiteenlajit huomioidaan laajasti, joten lastenkulttuuri työllistää taiteilijoita ja pedagogeja monipuolisesti eri aloilta.
- Lasten ja nuorten yhdenvertaisesta pääsystä kulttuurin ja taiteen pariin huolehditaan laatimalla kuntaan opetuksen ja kulttuuritoimen yhteistyössä tekemä, opettajia velvoittava kulttuurikasvatussuunnitelma, jota toteutetaan osana koulujen opetussuunnitelmaa.
- Kunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, taiteen perusopetuksen ja sivistystoimen toimivasta yhteistyöstä, myös taloudellisesti.
- Taide- ja kulttuuritoimintaa lisätään kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kunta myös tarjoaa opettajilleen taide- ja kulttuurialan täydennyskoulutusta.
- Kunta huolehtii, että lastenkulttuurin kiertuetoiminnalla on riittävät resurssit.
Muita tärkeitä lastenkulttuurin vaikuttamiskärjiä
Materiaali on vapaasti käytettävissä ja jaettavissa alueiden kuntapäättäjille.
1. Sen pituinen se
– Taidepalveluiden tulee olla lähellä lasta
Jotta lapset ja nuoret olisivat tasa-arvoisia, kunnassa kulttuurin tulee olla lähipalvelu. Palvelut viedään sinne, missä lapset ovat. Se tarkoittaa, että kuntien on vaalittava lähikirjastoja, kirjastoautoja ja muita kulttuuripalveluja ja eikä niistä pitäisi leikata. Kulttuuri ja taide ovat lapsen oikeus asuinpaikasta, perheen tuloista tai mieltymyksistä riippumatta.
Jokainen on tonttu!
– Kaikkien lasten oikeus kulttuuriin
Lastenkulttuurin avulla voidaan rakentaa suvaitsevampaa yhteisöä ja vahvistaa syrjimättömyyttä. Lastenkulttuuri on jotain, mihin kaikki lapset voivat osallistua yhdessä. Monilla erityisoppilailla on taiteellista erityislahjakkuutta, minkä vahvistaminen on heidän identiteetilleen ja itsetunnolleen palkitsevaa. Kulttuurin avulla voidaan vahvistaa maahan muuttaneiden lasten ja nuorten tunnetta siitä, että he ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Suomalaisten kulttuuri-ilmiöiden ja juhlaperinteiden ymmärtäminen auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan ja kiinnittymään kotiseutuunsa, olemaan yhtenä muiden joukossa. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että taide ja kulttuuri ovat osa perusopetusta ja varhaiskasvatusta.
Ihan perheestä!
– Perheitä tulee kohdella tasapuolisesti
Perheen etu on lapsen etu. Kaikenlaisten perheiden huomioiminen ja tukeminen on lapsen edun ja oikeuksien mukaista. Kuntien päätöksenteossa on huomioitava muutkin kuin perinteiset perhemallit, kuten yksinhuoltaja-, sateenkaari- ja maahanmuuttajaperheet. Kuntien peruspalvelujen on oltava kaikkien ulottuvilla perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Jokaista lasta ja jokaista perhettä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja jokaisella perheellä pitää olla turvallista ja helppoa osallistua kunnan toimintaan ja palveluihin.
