Tammi-helmikuussa 2025 tehtiin viimeisin kulttuurikasvatussuunnitelmien kuntakysely ja vastauksia saatiin liki 200 eri puolilta Suomea. Kunnilta tiedusteltiin edellisten vuosien kyselyiden tapaan kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja suunnitelmille asetettuihin tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä. Uusin kuntakysely kartoitti myös ensimmäistä kertaa suunnitelmille allokoitujen budjettien muodostumista ja suuruutta kunnissa. Seuraavassa tarkastelemme resursseja ja niiden merkitystä kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumiselle.
Kuntakysely 2025 kartoitti kulttuurikasvatussuunnitelmien budjetteja ja resursointia kolmella kysymyksellä: ”Onko kulttuurikasvatussuunnitelmalle varattu vuosittain resurssit kunnan budjetista?”, ”Kuinka suuri kulttuurikasvatussuunnitelman vuosibudjetti on?” ja ”Mitä budjettiin sisältyy?”. Vastausten perusteella piirtyy kuva hyvin eri tavoin järjestetyistä ja resursoiduista suunnitelmista. Tyypillisintä on, että suunnitelman budjetti koostuu kunnan yhden tai useamman toimialan budjetteihin allokoiduista varoista (yhteensä 62% vastanneista). Vain 10% kunnista kulttuurikasvatussuunnitelmalla on oma kustannuspaikka.
”Varsinaista budjettia toteutukseen ei ole, vaan toiminnat pyritään toteuttamaan kunnan sisäisinä palveluina. Muista osa-alueista koulut vastaavat itse omilla kustannuksillaan.”
Budjettien muodostamisen monimuotoisuus heijastui myös vastauksiin, joissa kuvailtiin mitä budjetti pitää sisällään. Monet kunnat laskivat kulttuurikasvatussuunnitelmien budjettiin vain ostopalveluihin ja kuljetuksiin varatut resurssit, kun taas suunnitelmien koordinoinnin henkilöstöresurssi jäi budjetin ulkopuolelle. Kokonaiskuvan hahmottaminen budjetin suuruudesta mutkistuu, kun rahaa on korvamerkitty useiden toimialojen budjetteihin ja useat henkilöt ovat vastuussa suunnittelusta ja koordinaatiosta muun työnsä ohessa.
”Lähtökohtaisesti koko budjetti on niin pieni, että rahaa ei riitä mihinkään ylimääräiseen. Kulttuuria varten haetaan jatkuvasti avustuksia, joita ei kuitenkaan ole saatu. Paikalliset järjestöt ja yhdistykset sekä yritykset ovat kuitenkin tukeneet tarvittaessa. Kulttuurikasvatussuunnitelman pitkäjänteinen toteuttaminen on myös haastavaa, koska resursseja ei ole ja tapahtumia järjestetään vapaaehtoisvoimin, jonka vuoksi teemme sen, mitä sillä hetkellä on mahdollista, vaikka se ei olisi suunnitelmassa.”
Kyselyyn vastanneiden kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien mediaanivuosibudjetti oli 10 000 euroa. Kun kaikki raportoidut budjetit otettiin huomioon, kuntien vuosittainen rahallinen panostus kulttuurikasvatussuunnitelmiin oli noin 13 euroa per oppilas. Yleisin menoerä budjeteissa oli ostopalvelut, toiseksi yleisin taas kuljetuskustannukset. Matkustaminen kulttuurikohteisiin ja taiteen äärelle rasittaa erityisesti harvaan asuttuja alueita, joissa kuljetuskustannukset nousevat merkittäviksi. Muita kulttuurikasvatussuunnitelmien budjetteihin laskettuja kuluja olivat henkilöstökulut, materiaalit, eväät ja koulutuspalvelut.
Oppilaskohtaisten budjettien vertailu kyselyn vastausten perusteella on vaikeaa: osaan budjeteista oli raportoitu kuuluvaksi kaikki kulut, kun taas osa kunnista raportoi vain esimerkiksi ostopalvelut. Alla kuitenkin muutama esimerkki siitä, mitä kunnat olivat vastauksissaan ilmoittaneet budjetteihin ja suunnitelmiin lukeutuvan.
| kustannus per oppilas | budjetti | kunnan asukasluku | osallistuva oppilasmäärä | taiteenlajien määrä | sisältötyypit |
| 6,49€ | 50 000€ ei kuljetuksia, osallistuvien opettajien ja ohjaajien palkkoja | 50 000 – 100 0000 | 7700 varhais-kasvatus, esi- ja perusopetus | 9 eri taiteenlajia | Työpajat, esitykset, vierailut, perinne- ja kotiseutukasvatus |
| 17,50€ | 35 000 € kunnan lasten-kulttuuri-ohjelma, ohjaajien palkkiot/palkat, ei kunnan henkilöstön palkkoja | 10 000–20 000 | 2000 varhais-kasvatus, esi- ja perusopetus | 10 eri taiteenlajia | Työpajat, esitykset, vierailut, tapahtumat, teemaviikot, Taidetestaajat |
| 43,50€ | 50 000 ostopalvelut, tapahtumat, kuljetukset, henkilöstö-kulut + lisäkorvaukset | 5 000–10 000 | 1150 Varhais-kasvatus ja perusopetus | 16 eri taiteenlajia | Työpajat, esitykset, vierailut, perinne- ja kotiseutukasvatus, tapahtumat, teemaviikot, verkkosisältö, taiteilijatapaamiset, tapahtumajärjestäminen, oma taiteilijuus, Taidetestaajat |
13 prosentilla vastaajista ilmoitti, ettei kulttuurikasvatussuunnitelmalle ole varattu vuosittaisia resursseja kunnan budjetista lainkaan. Keskeisin haaste kulttuurikasvatussuunnitelmien osalta olikin resurssien vähyys (64 % vastanneista). Resurssien vähyys näkyy riittämättömänä työaikana suunnitelman koordinointiin, sisältöjen karsiutumisena ostopalveluja vähennettäessä sekä alueellisen epätasa-arvon lisääntymisenä, kun kuljetuksista joudutaan karsimaan. Resurssien puute oli erityisesti alle 50 000 asukkaan kuntien haaste, sillä isommat kunnat eivät raportoineet tätä haastetta yleisimmäksi. Myös poikkeuksetta suurimmat oppilaskohtaiset budjetit olivat kunnissa, joissa on yli 50 000 asukasta.
Kuntakyselyn tulosten perusteella on selvää, että kunnat tarvitsevat kulttuurikasvatuksen systemaattiseksi toteuttamiseksi lisää resursseja. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen saatavilla oleva tuki ja materiaalit keventävät kuntien kuormitusta suunnitelman laatimiseen ja nykyisellä mallilla onkin saavutettu hyvin tuloksia: kulttuurikasvatussuunnitelma vähintään perusopetuksessa on käytössä 243 Suomen kunnassa. Haasteena on saada suunnitelmaan kirjatusta toiminnasta vakituista ja systemaattista. Tämä edellyttää kunnilta henkilöstöresursseja, elävää kulttuurielämää sekä resursseja työllistää taiteen ja kulttuurin sekä kulttuurikasvatuksen ammattilaisia.
Kuntakyselyn tulosten raportti on luettavissa kokonaisuudessaan kulttuurikasvatussuunnitelmien verkkosivuilla.
Kuntakyselyn tulokset analysoi ja raportin laati väitöskirjatutkija Eeva Laitinen.
Kulttuurikasvatussuunnitelmiin ja kuntakyselyyn liittyviin kysymyksiin vastaa Suomen lastenkulttuuriliiton järjestöpäällikkö Henna Kojo.
