Kulttura, eli Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus, on vakiinnuttanut asemansa kainuulaisessa lastenkulttuurikentässä nopeasti. Kulttura on vast’ikään palkittu Kainuun kulttuurin tulevaisuus -palkinnolla esimerkillisestä työstään ympäristö- ja taidekasvatuksen parissa. Kulttuurikeskus on ollut mukana luomassa kulttuurikasvatussuunnitelmia Kainuun kuntiin. Kulttura ammentaa luovuuttaan kainuulaisesta luontomaisemasta sekä tuottaa ja vie lastenkulttuuria myös kaikista pienimpiin kuntiin, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua taidetoimintaan.
Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ry, tuttavallisemmalta nimeltään Kulttura, on verrattain nuori kulttuurikeskus, jonka toiminta on aloitettu vuonna 2017. Kulttura toimii kainuulaisen lasten- ja nuortenkulttuurin kentällä tiedottajana, yhdistäjänä, kumppanina ja järjestäjänä. Kulttuurikeskus tiedottaa aktiivisesti alueen kulttuuritapahtumista sekä järjestää kulttuuri- ja taidekasvatustoimintaa lapsille, nuorille, perheille sekä päiväkoti- ja kouluryhmille.
– Kulttuurikeskuksemme sai alkunsa, kun Kainuussa ei lastenkulttuurikeskustoimintaa vielä ollut, mutta tarve sellaiselle oli suuri, kertoo tuottaja Roosa Yrjölä.
Nuoresta iästään huolimatta Kultturan hyvä työ palkittiin hiljattain Kainuun kulttuurin tulevaisuus -palkinnolla. Esimerkiksi Kultturan Kiertävä ympäristökoulu sai raadilta kiitosta ympäristö- ja taidekasvatuksen edistämisestä.
– Nyt olemme Kultturassa myös rakentaneet uutta brändi-ilmettä sekä esimerkiksi uudet verkkosivut toimintamme tueksi, Yrjölä summaa.
Uudet kulttuurikasvatussuunnitelmat rikastuttamassa Kainuun kuntien taidekasvatusta
Yrjölä kertoo, että Kultturan isoimpana ponnistuksena viime vuosina on ollut kulttuurikasvatussuunnitelmien tuottaminen Kainuun kuntiin. Kulttura oli aktiivisesti mukana seitsemän kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmien luomisessa. Rahoitus projektiin saatiin kulttuurirahastolta.
– Jokaisessa kunnassa on nyt kulttuurikasvatussuunnitelma, joiden luomisessa olemme olleet tiiviisti mukana. Osa kunnista tuotti suunnitelman itsenäisemmin, osan kanssa olimme alusta loppuun asti prosessissa mukana, Yrjölä kertoo.
Kulttuurikasvatussuunnitelmissa korostuu Kainuun alueen erikoispiirteet. Esimerkiksi välimatkat ovat Kainuussa pitkiä, joka tarkoittaa laajoja koulukyydityksiä ja niukempia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille.
– Kulttuurikasvatussuunnitelmat on otettu kunnissa todella hyvin vastaan. Seuraavaksi työn alla on suunnitelmien kokonaisvaltaisempi jalkauttaminen opettajille ja kasvattajille. Tätä on jo pilotoitu, mutta työtä vielä tarvitaan.
Kultturan agendana on myös laajentaa tulevaisuudessa kulttuurikasvatussuunnitelmia muillekin kohderyhmille. Kulttura tarjoaa jo nyt palveluja ikäihmisille sekä esimerkiksi kuntoutuksessa oleville henkilöille, ja nämäkin palvelut halutaan saada osaksi kuntien kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelmia.
– Kunnista tullut palaute on jo nyt ollut sensuuntaista, että kulttuurikasvatussuunnitelmat ja esimerkiksi konkreettiset työpajamme ovat rikastuttaneet kuntien taidekasvatusta, Yrjölä iloitsee.
Vahvuutena kainuulainen luonto ja ympäristökasvatus
Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskuksen yksi kantavista teemoista on ympäristökasvatus. Kainuussa metsiä ja luontoa on ympärillä eri tavalla kuin muualla Suomessa, ja sitä Kultturassa halutaan hyödyntää.
– Ympäristökasvatus on ollut laajasti läsnä erilaisissa projekteissamme. Uusin niistä oli Kiertävä ympäristökoulu, joka oli Suomen Kulttuurirahaston rahoittama iso hanke. Ympäristökoulu kiersi syksyn ja talven aikana Kainuun alueen kouluissa ja yhdisti taiteen sekä tieteen mielenkiintoisella tavalla.
Ympäristökoulussa tarkoituksena oli tutustua lähiluontoon, lajistoon ja ekosysteemiin ammattitutkijoiden johdolla. Taide yhdistyi ympäristökouluun esimerkiksi erilaisin taidetehtävin.
Kiertävän ympäristökoulun lisäksi Kulttura järjesti kaikille ja kaikenikäisille avoimia ympäristökoulutapahtumia Kainuun kunnissa.
Laadukasta lastenkulttuuria laajalla alueella
Yrjölä kertoo, että Kultturan tavoitteena on edistää taidekasvatustoimintaa tasaisesti jokaisessa Kainuun kunnassa. Alue on laaja, mutta paikalliset taiteilijat luovat alueelle vahvan yhteistyöverkoston.
– Työllistämme aina paikallisia taiteilijoita, he ovat meille suuri voimavara. Heidän kanssaan suunnittelemme toimintaa yhdessä, ja eri taiteilijat ottavat haltuun eri alueita Kainuusta. Välimatkat ovat pitkiä ja budjetti menee pitkälti matkakuluihin, mutta teemme kaikkemme näillä resursseilla, mitä meillä on.
Yrjölä lisää, että tärkeää on huomioida erityisesti ne kunnat, joissa lapsilla ja nuorilla on vain vähän mahdollisuuksia harrastaa erilaisia taiteenaloja. Kultturan taidekasvattajat kiertävät kainuulaisia paikkakuntia kiertueenomaisesti vieraillen esimerkiksi kouluissa koulupäivien aikana.
– On mielestäni erittäin tärkeää tarjota koulupäivien yhteyteen taidekasvatustoimintaa, johon kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua. Olemme järjestäneet esimerkiksi kuva- ja ympäristötaidetyöpajoja koulun kuvistuntien yhteyteen, sillä niin toimintamme voi tavoittaa kaikki. Koulupäivän jälkeen välimatkojen takia työpajat tavoittaisivat vähemmän lapsia ja nuoria.
Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus panostaa kaikessa toiminnassaan laatuun. Laadukkaan lastenkulttuurin tarjoaminen myös kaikista pienimmissä kunnissa on Kultturalle tärkeää. Lastenkulttuuri viedään kuntiin paikan päälle, vaikka ryhmät olisivat pieniäkin.
– Projektimme ovat monitaiteisia ja aina ammattilaisten ohjaamia. Voinkin ylpeydellä sanoa, että meillä Kainuussa lapset ja nuoret saavat kokea laadukasta lastenkulttuuria, Yrjölä summaa.
