”Eihän runojen kirjoittaminen tämän hankalampaa olekaan! Ei sitä aina tarvi ollakaan niin täydellistä. Olo on inspiroitunut!” toteaa eräs neljännen luokan oppilas sanataidetta sisältäneen taidekasvatustuokion jälkeen. ”En tiennytkään, että puhallinsoittimilla voi soittaa TikTok -sävelmiä.” kommentoi kuudennen luokan oppilas koulukonsertin jälkeen. Muun muassa tällaisia oivalluksia, kokemuksia ja oppimisen hetkiä voimme tarjota lapsille ja nuorille liikkuvan kulttuurikeskustoiminnan kautta kouluilla ja päiväkodeilla. Hetki voi olla kestoltaan vain puoli tuntia tai oppitunnin mittainen, mutta se jättää pysyvän muistijäljen, herättää innostuksen kipinän tai antaa oivalluksen siemenen uudesta asiasta.
Meillä on onneksi tällaiseen oppimisen mahdollistamiseen olemassa hyvät rakenteet ja myös eri organisaatioita ja järjestöjä oppilaitosten lisäksi, jotka tarjoavat monipuolista koulutusta ja opetusta eri aihealueisiin liittyen. Kulttuurin ja taiteen kokemisen ja oppimisen turvaamiseksi on olemassa kuntakohtaiset kulttuurikasvatussuunnitelmat, jotka auttavat varhaiskasvatusta, kouluja ja kuntia järjestämään kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä oppimissisältöjä osana opetussuunnitelmia. Näiden suunnitelmien toteutumisessa apuna monella alueella on myös lastenkulttuurikeskukset. Lisäksi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto järjestää Taidetestaajat toimintaa, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin.
Näiden ammattilaisten tarjoamien taide- ja kulttuurikokemusten lisäksi paljon merkittävää oppimista omista perinteistämme tapahtuu kotona. Kulttuuriperintö auttaa meitä ymmärtämään, mistä tulemme ja keitä me olemme. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa meidän identiteettiämme. Erilaisten kulttuuriperinnön muotojen opettaminen auttaa lapsia juurtumaan omaan kulttuuritaustaansa, kehittämään identiteettiään ja oppimaan arvostamaan ja säilyttämään perinteitä. Samalla se tarjoaa vanhemmille ja lapsille yhteisiä hetkiä ja kokemuksia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Erilaisten kulttuuriperinnön muotojen opettaminen auttaa lapsia juurtumaan omaan kulttuuritaustaansa, kehittämään identiteettiään ja oppimaan arvostamaan ja säilyttämään perinteitä.
Keskustelin aiheesta kaustislaisen viulunsoittajan ja pedagogin Mauno Järvelän kanssa, joka on myös luonut perinnemusiikkia ja länsimaista taidemusiikkia yhdistävän opetusmetodin, jota kutsutaan näppäripedagogiikaksi. Siinä pyritään tarjoamaan mahdollisimman monille lapsille tilaisuus musiikin oppimiseen ja sitä kautta koko eliniän kestävään musiikkiharrastukseen. ”Perinteistä löydämme yhteiset toimintamallit. Esimerkiksi ennen vanhaan on järjestetty häitä niin, että mukana on ollut koko kylä. Häätalon isäntä on saattanut kerätä 120:n purppurin aloitusparin nimet pyöräillen talosta taloon. Kaikilla on ollut halu lähteä mukaan.” Mauno kertoo minulle paikallisesta hääperinteestä.
Olimme Maunon kanssa samaa mieltä siitä, että tänä päivänä yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja sukupolvelta toiselle eri taitojen opettaminen ei ole enää samalla tavalla toteutuvaa toimintaa kuin aiemmin. ”Yhteisöllisyys, mikä löytyy harrastuksen kautta, voi tarjota arvokkaan ulospääsyn haasteista.” Mauno kuvailee ja jatkaa vielä: ”Pitää opettaa tarkoituksella omat perinteet ja rakentaa yhteydet menneeseen. Se vaatii resurssia ja panostusta yhteiskunnalta.”
”Yhteisöllisyys, mikä löytyy harrastuksen kautta, voi tarjota arvokkaan ulospääsyn haasteista.” Mauno kuvailee ja jatkaa vielä: ”Pitää opettaa tarkoituksella omat perinteet ja rakentaa yhteydet menneeseen. Se vaatii resurssia ja panostusta yhteiskunnalta.”
Lopulta kyse on siitä, että lasten ja nuorten kokemusmaailmaan rikastuttavasti vaikuttavat kulttuurielämykset ovat paljon enemmän kuin yksittäisiä hetkiä – ne avaavat oven luovuuteen, antavat eväitä itsensä ilmaisemiseen ja tarjoavat mahdollisuuden liittyä sukupolvien ketjuun omien perinteiden kautta. Koko yhteisön panos, mukaan lukien perheet, koulut ja kulttuuritoimijat, on tärkeää näiden mahdollisuuksien tarjoamiseksi. Kulttuuri ja taide voivat auttaa lapsia löytämään oman paikkansa maailmassa – osana yhteisöä, osana menneitä ja tulevia sukupolvia, rikastuttaen ja vahvistaen heidän omaa identiteettiään elämän eri vaiheissa.
Kirjoittaja on Eija Kaarlela, Lastenkulttuurikeskus Lykyn koordinaattori ja taidekasvattaja.
Kuvat: Lauri Oino
Blogin pääkuva: Kansanmusiikki-instituutti, Lastenkulttuurikeskus Lykky, Kamukärry-työpaja Toholammin Sykäräisten koululla 2019
Kirjoitus on yksi kolmesta Lapsen oikeuksien viikon lastenkulttuurin blogisarjasta.
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11.2024. Lastenkulttuurikeskusten liitto jäsenineen on mukana teemaviikossa.
