Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen osa-alue, jonka tavoitteena on taata tuleville sukupolville vähintään samanlaiset – tai mielellään paremmat – mahdollisuudet ja hyvinvoinnin edellytykset kuin aikaisemmilla sukupolvilla on ollut. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, kuten sanotaan.
Laadukkaat kulttuuripalvelut, joissa lapset ja nuoret pääsevät niin tekemään kuin kokemaankin, tukevat luovuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä, kasvattavat lapsen voimavaroja ja muutosjoustavuutta sekä tuottavat arvokkaita yhteenkuuluvuuden, onnistumisen, ilon ja osallisuuden kokemuksia. Osallistuminen taide- ja kulttuurielämään ei ole vain lasten oikeus (YK:n lastenoikeuksien 31. artikla) vaan voimme rakentaa aidosti parempaa tulevaisuutta huolehtimalla siitä, että tällaiset palvelut ovat kaikkien lasten ja nuorten saatavilla. Tässä kunnilla on merkittävä rooli.
Kolme käytännön ratkaisua: kulttuurikasvatussuunnitelmat, Taidetestaajat ja Harrastamisen Suomen malli
Suomessa on laaja, osaava ja innostunut lastenkulttuurin ammattilaisten toimijakenttä, joka tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille ja yhdessä heidän kanssaan. Tällä hetkellä lastenkulttuuritarjonta, osallistumismahdollisuudet ja taloudelliset panostukset siihen vaihtelevat kuntatyypeittäin.
Yksi keino edistää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin ovat kulttuurikasvatussuunnitelmat, joiden avulla tuodaan paikalliset kulttuuritoimijat ja opetussuunnitelman tavoitteet yhteen systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Toimiva kulttuurikasvatussuunnitelma takaa, että kaikki alueen lapset ja nuoret pääsevät kokemaan taidetta sekä tutustumaan alueen taidelaitoksiin ja kulttuuriperintöön osana päiväkoti- ja koulupäiviä. Tämä on myös kuntien ja taidekentän resurssien tehokasta käyttöä.
Alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia lisää myös Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma Taidetestaajat, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kokemaan ja arvioimaan taidetta kaksi kertaa lukuvuodessa. Ryhmille maksetaan liput ja matkat esimerkiksi teatteriin, taidemuseoon tai sinfoniaorkesterin konserttiin – tähän 90 % kouluista ja kunnista ei selvityksen mukaan ole varaa muuten. Vierailujen jälkeen nuoret taidetestaajat arvioivat kokemansa elämykset ja vaikuttavat näin siihen, että tulevaisuudessa tuotetaan ajassa kiinni olevaa ja nuoria puhuttelevaa taidetta.
Kuntien näkökulmasta säätiö- ja valtiorahoitteinen Taidetestaajat voidaan nähdä lisäresurssina kunnan omaan toimintaan – parhaissa tapauksissa paikallinen kulttuurikasvatussuunnitelma ja taidetestaus osana sitä luovat lapsen ja nuoren kannalta eheän kokonaisuuden. Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lasten yhdenvertaisuutta sekä kulttuuristen oikeuksien toteutumista edistää myös opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Harrastamisen Suomen malli, jossa työskennellään sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa itselle mieluisaa harrastusta – myös taide- ja kulttuuriharrastusta – maksuttomasti koulupäivän yhteydessä. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima Harrastamisen Suomen mallin yhteyspiste edistää kuntien ja harrastusten järjestäjien yhteistyötä, kerää ja jakaa hyviä käytänteitä sekä auttaa kuntia löytämään harrastusten järjestäjät lasten ja nuorten toivomiin harrastuksiin.
Kulttuurikasvatussuunnitelmien, Taidetestaajien ja Harrastamisen Suomen mallin kaltaiset toimintamallit ehkäisevät tehokkaasti lasten ja nuorten eriarvoisuutta lisäämällä niin sosiaalista, taloudellista kuin alueellista yhdenvertaisuutta. Taide-elämykset ja -harrastukset eivät kuulu vain keski- tai yläluokkaisten perheiden lapsille. Eiväthän?
Tulevaisuustaitoja tekemässä
Kestävä tulevaisuus tehdään nyt. Sen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja haasteisiin vastaaminen vaativat lapsilta ja nuorilta monenlaisia tulevaisuustaitoja, joiden kehittymistä taidetoiminta tukee erittäin kustannustehokkaasti.
Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kulttuurialan tuotos on kymmenen kertaa suurempi kuin mitä valtio ja kunnat kulttuuriin investoivat. Sen sijaan syrjäytyneet nuoret tulevat yhteiskunnalle melko kalliiksi: valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.
Itsensä yhteiskuntaan osalliseksi ja samanarvoiseksi muiden kanssa tuntevista lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia, sivistyneitä ja empaattisia kansalaisia. Taidetoiminnassa opitut tiedot, taidot ja luovat kyvyt ovat avaimia monenlaisten, myös kestävään tulevaisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen niin tänään kuin tulevaisuudessa.
Blogin kuva: Sanna Krook, kuva on Oulun Taidemuseosta
