Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto antaa kulttuuripoliittisen selonteon eduskunnalle syyskaudella 2024.
Lastenkulttuuri nimesi viisi (5) asiaa, joita kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi tarkastella.
Lastenkulttuurin näkemys kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun tueksi
Kulttuuri, kasvatus, koulutus ja tiede muodostavat ytimen taloudellisesti kestävälle, elinvoimaiselle ja uudistuvalle sivistysyhteiskunnalle, jossa kansalaiset kokevat osallisuutta ja luottamusta. Lasten ja nuorten kasvu kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi on ratkaisevaa elävän suomalaisen sivistyksen kehittymiselle. Alueelliset ja paikalliset erot taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tarjonnassa ja käytössä ovat suuria. Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta parantavilla toimilla voidaan vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia, mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä torjua eriarvoistumiskehitystä ja luottamuksen rapautumista.
Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi esitämme seuraavia toimia:
1. KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAT ON KEINO VARMISTAA LASTEN JA NUORTEN KASVU KULTTUURIN KOKIJOIKSI JA TEKIJÖIKSI
Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea ja tehdä taidetta ja kulttuuria, on kulttuurikasvatussuunnitelmat saatava velvoittavaksi osaksi koulujen opetussuunnitelmia. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kehittämishankkeella (2021-24) on saatu kulttuurikasvatussuunnitelmien määrää kasvatettua ja laatua kehitettyä, mutta pysyvä toiminta jää liiaksi kuntien hyvän tahdon varaan. Kuntia ja kouluja velvoittavan opetussuunnitelman lisäksi tarvitaan pysyvä valtakunnallinen kehittämisohjelma, jolla ohjataan ja kehitetään toimintaa. Tällaiset löytyvät mm. Norjasta, Portugalista, Armeniasta ja Unkarista.
2. LASTENKULTTUURIN RAHOITUS VASTAAMAAN TOIMINTAA JA TAVOITTEITA
Kaikilla lapsilla ja nuorilla, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin taide- ja kulttuuripalveluihin. Eräs tapa näiden palveluiden lisäämiseksi oli luoda 20 vuotta sitten Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta lastenkulttuurikeskuksista muodostuva valtakunnallinen verkosto. Verkoston nimi oli tuolloin Taikalamppuverkosto ja nykyään se on Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Lastenkulttuurikeskusten yleisavustusten summat ovat samat kuin samat kuin 17 vuotta sitten, jolloin käynnistettiin Taikalamppu-verkoston avustukset. Ala ei ole saanut lainkaan indeksikorotuksia valtionavustuksiin (vrt. Taiteen perusopetus), vaikka lastenkulttuuritoiminta on kehittynyt tuossa ajassa järjestäytyneeksi, laadukkaaksi ja vakiintuneeksi toiminnaksi.
Ilman resurssien nostoa ei voida odottaa toiminnan tai saavutettavuuden edistämistä. Määrärahojen pysyessä ennallaan ja kulujen kasvaessa lapset ja nuoret ovat joutuneet mittavien sopeuttamistoimien kohteeksi heille suunnatuissa taide- ja kulttuuripalveluissa (esim. avoin perhetoiminta, varhaiskasvatuksen ja koulupäivän aikana tapahtuva toiminta, tapahtumat, työpajat, näyttelyt). Syrjäseuduilla tilanne on erityisen tukala.
Juhlapuheiden sijaan tarvitaan tekoja = resursseja.
3. TAIDETESTAAJAT-KULTTUURIKASVATUSOHJELMA PYSYVÄKSI OSAKSI PERUSKOULUA
Suomen suurin nuorten kulttuurikasvatusohjelma on jatkunut rahastojen rahoittamana lukuvuodesta 2017. Oikeusministeriön demokratiapalkinnon kunniamaininnalla ja Sivistyksen puolesta -palkinnolla palkittu ohjelma tavoittaa vuosittain kaikki Suomen 8.-luokkalaiset, jotka pääsevät myös ilmaisemaan mielipiteensä kokemastaan taiteesta. Tähän mennessä taidetestaukseen on osallistunut jo lähes 450 000 kahdeksasluokkalaista, joilta on kerätty yli 200 000 taidearviota.
Rahastot ovat ilmoittaneet lopettavansa rahoituksen nykyisen hallitusohjelman päättyessä, vuoteen 2027, jolloin taidetestauksen on siirryttävä valtion budjettiin.
Nykyisen hallitusohjelman päättyessä yli 10 % suomalaisista on osallistunut taidetestaukseen.
4. LASTENKULTTUURIN JA TAIDEKASVATUKSEN TUTKIMUSTA ON TUETTAVA
Tutkimus, arviointi ja selvitykset loistavat poissaolollaan kulttuuri- ja taidekasvatuksesta, jos verrataan nuorisoalaan tai liikuntaan. Rahoitus on puutteellista ja yhteistyö tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken olematonta. Toimintaa täytyy tukea enemmän ja työtä tulee ohjata valtion tasolta.
5. ALAN KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMISTÄ ON KEHITETTÄVÄ
Lastenkulttuurialan toimijoita täytyy tukea niin, että heillä on tarvittavat resurssit luoda kansainvälisiä verkostoja. Suomi on kaukana Euroopasta ja osallistuminen kansainvälisiin verkostotapaamisiin on resursseja vievää. Yhteistä alan kansainvälistä strategiaa ei ole olemassa.
Jäämme Euroopan laidalle, jos kansainvälistä toimintaa ei tueta. Vain isot toimijat, joilla on resurssit kunnossa, pystyvät toimimaan kansainvälisessä viitekehyksessä. Suomi on monessa mielessä hyvä esimerkki Euroopassa ja maailmassa, mutta monessa asiassa voisimme ottaa oppia muilta. Valtion ja ministeriön tavoitteena täytyy olla alan toimijoiden tukeminen niin, että heillä on tarvittavat resurssit luoda kansainvälisiä verkostoja.
Lastenkulttuurin kautta vahvistuva kulttuurinen osallisuus on investointi lasten kykyyn toimia tasavertaisina erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa läpi elämän.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Aleksi Valta
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
aleksi.valta@lastenkulttuuri.fi
gsm. 040 8205425
Kulttuuripoliittisesta selonteosta ja sen aikataulusta lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kulttuuriselonteko
Kampanjamateriaali
Voit jakaa alla olevia kampanjakuvia sosiaalisen median kanavissasi. Käytä postausten ohessa hästägiä #lastenkulttuuri
