fbpx Hyppää sisältöön

Taikalamppu sytytti valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston eloon

Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten asiantuntijaverkoston Taikalampun syntymästä on kulunut tänä vuonna 20 vuotta. Valtakunnallista lastenkulttuurin verkostoa kaivattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja äänen esiin tuomiseksi kulttuurisissa ympäristöissä sekä alle 18-vuotiaille suunnattujen kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Nämä tavoitteet ovat edelleenkin se kolmijalka, johon Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton ja sen jäsenorganisaatioiden toiminta nojaa.

Vuonna 2003 opetusministeriö (nykyinen OKM) nosti lastenkulttuurin yhdeksi toimintansa painopistealueeksi, ja julkaisi Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman 1. Lastenkulttuuripoliittisten linjausten tavoitteena oli tukea kotien ja muiden instituutioiden kulttuurista kasvatustehtävää. Kunnat nähtiin avainasemassa lastenkulttuurin edistämisessä.

Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman myötä syntyi opetusministeriön tukema Taikalamppu-hanke, jonka kautta lastenkulttuurikeskusten osaamisen kehittämiseksi ympäri maan käynnistettiin vuoden 2003 alusta valtakunnallisesti kattava lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppu. Ensimmäiselle toimikaudelle 2003–2005 valittiin seitsemän toimijaa, joita olivat pääkaupunkiseudulta yhteistyötä tehneet Annantalon taidekeskus Helsingistä ja Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen Taidetalo Pessi, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Hämeenlinnasta, Lastenkulttuurin seudullinen yhteistyöverkosto Kulttuuriaitta Jyväskylästä, kulttuuritalo Valve Oulusta, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU Lapinlahdelta sekä Porin lastenkulttuurikeskus Kruunupää. Verkoston jäsenille asetettiin kehittämistehtäviä lastenkulttuurin eri toimintamuotoihin ja eri taiteen aloihin liittyen. 

Verkoston jäsenyyttä haki 44 kehityksen eri vaiheissa olevaa lastenkulttuurikeskusta. Opetusministeriö edellytti verkoston jäseniltä laaja-alaista yleistä lastenkulttuurin osaamista sekä erityisosaamista joltakin taiteen alalta tai lastenkulttuurin osa-alueelta kehittämistehtäviin perustuen (esim. näyttelytoiminta, esitystoiminta, taidekasvatus, tapahtumat, tutkimus).

Taikalamppu perustettiin lastenkulttuurin tarpeeseen. Oli tarvetta saada lastenkulttuurille maan kattava lastenkulttuurin ammattilaisten verkosto. Innostus mukaan päässeiden kesken oli käsin kosketeltavaa. Oli intoa ja keskinäistä loistamisen tarvetta. Toisilta saatiin ideoita, haluttiin myös näyttää omaa osaamista ja luoda uusia toimintatapoja ja taiteellisia ratkaisuja”, kertoo Porin lastenkulttuurikeskus Kruunupään johtaja Päivi Setälä.

Verkoston tehtävänä oli tukea ja kehittää jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää toiminnan syntymistä sinne, missä sitä ei vielä ollut.

”Taikalampun myötä syntyi valtakunnallinen lastenkulttuuriverkosto. Sen lisäksi sekä valtakunnallinen että paikallinen arvostus lastenkulttuuria ja taidekasvatusta kohtaan nousi. Taiteen eri lajien ja taidemenetelmien kehittäminen alkoi eri kulttuuritahojen kanssa.”, kertoo Vantaan lasten- ja nuorten kulttuuripalveluiden kulttuurituottaja Hanna Nyman.

Kartanokosken yhtenäiskoulun ”Koko koulu tanssii”-tanssipaja. Kuva Vantaan kaupunki

Seitsemän keskuksen erityisosaamisen yhdistäminen

Pori oli yksi ensimmäisiä Taikalamppu-verkostoon valittuja keskuksia. Porin lastenkulttuurikeskus Kruunupään johtaja Päivi Setälä muistelee ensimmäistä Taikalamppu-verkoston kokousta: ”Näin kokousta edeltävänä yönä unta, jossa luistelin meren jäällä valtavan ihmisjoukon kanssa. Jokaisen kanssa oli luisteltava. Uni oli enteellinen, sillä sitä juuri on ollut lastenkulttuurin verkostotyö, luistelua kaikkien mahdollisten ihmisten ja asioiden kanssa.” 

Porin lastenkulttuurikeskuksen toiminta kasvoi hyvin pian Taikalamppu-verkoston synnyn myötä ja toiminnassa tuotiin aktiivisesti lasten ääntä esille erilaisissa yhteyksissä. Toiminnan alkuvaiheessa Porissa lapsille suunnatut tapahtumat esimerkiksi festivaaleilla olivat vielä vähäisiä tai niitä ei ollut lainkaan. Porin lastenkulttuurikeskus verkostoitui hyvin pian laajasti ympäröivän yhteisön kanssa ja painotti toiminnassa laatua ja taiteen läsnäoloa. Ensimmäiset Vauvojen värikylpy -kokeilupajat käynnistyivät jo vuoden 2003 lopulla. 

Jyväskylä valittiin myös ensimmäisten joukossa Taikalamppu-verkostoon, ja se sai kehittämistehtävikseen lastenkulttuurin tutkimuksen, monitaiteisen taidekasvatuksen sekä media- ja musiikkikasvatuksen. Alkuun mukana oli Jyväskylä ja silloinen Jyväskylän maalaiskunta. Ensimmäiset kolmivuotiset toimikaudet olivat organisoitumisen ja linjan hakemisen aikaa. 

”Kontaktit muihin mukana olleisiin kuuteen lastenkulttuurikeskukseen olivat tiiviitä ja yhteiset tapaamiset tärkeitä. Yhtä perhettä -tunnelmaa oli aistittavissa”, kertoo Kulttuuriaitan koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö.  

Nykyään Jyväskylän Kulttuuriaitta on 10 kunnan seudullinen lastenkulttuurin laaja yhteistyöverkosto, joka on vakiinnuttanut taide- ja kulttuurikasvatuksen osaksi neuvoloita, varhaiskasvatusta, perusasteen kouluja, ja joka tuottaa vuosittain myös laajan tapahtumatarjonnan. Lastenkulttuuri on Jyväskylässä yksi kaupunkistrategian kärjistä. 

Oulussa käynnistettiin 2003 taiteenalakohtainen kehittäminen elokuva- ja sanataiteessa, ja vähän myöhemmin kulttuuriopetussuunnitelmien valtakunnallinen koordinoimimen. “Ministeriö edellytti keskuksia säteilemään kehittämistyön oppeja valtakunnallisesti, eikä verkostossa tästä “parastamisen” toimintatavasta olla vieläkään oikeastaan luovuttu”, kertoo Oulun lastenkulttuurikeskuksen lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz.

Verkoston toiminnan keskiössä on alusta lähtien ollut lapsi, hänen maailmansa ja paikkansa yhteiskunnassa.

“Lapsilähtöisyys, lapsi ja nuori aktiivisena toimijana ja tekijänä taiteen kentällä on ollut yksi kantava ajatus heti alusta lähtien lastenkulttuuriverkostossa. Tästä keskustelun herättäminen sekä tämän eteen toimiminen on asia, jota Taikalamppu on tuonut taiteen kentälle”, kertoo Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun toiminnanjohtaja Mervi Eskelinen.

Verkosto juhlii 20-vuotista taivaltaan ja lastenkulttuuria

Useampi Taikalamppu-verkostoon kuulunut lastenkulttuurikeskus juhlii tänä vuonna Taikalampun 20-vuotista taivalta. Osalle verkostoa se on myös oman lastenkulttuuritoiminnan 20-vuotisjuhla, kuten Porin lastenkulttuurikeskukselle, jossa juhlitaan vuosipäivää pitkin vuotta usealla erilaisella tapahtumalla. Yksi näistä tapahtumista on Päivä kruunupäänä, jossa paikan päällä voi kohdata kiertävät muusikot, tanssivan tilastoijan ja Kruunupään väen hovivaatetuksessaan. Tapahtumassa taidetyöpajat kutsuvat kädentaitojen juhlaan: voi kullata oman nimen tai tehdä oman kruunun ja koristella sen säihkyvin jalokivin. Tilaan on katettu kaikkia aisteja houkuttelemaan värikylpy-henkinen herkkumaalauspöytä, ja galleriassa on esillä näyttelyitä. Muistoksi niin vauvat kuin vaaritkin voivat kuvauttaa itsensä valtaistuimella.

Jyväskylässä ollaan jo pitkään haaveiltu lasten ja koko perheen taidefestivaalista, joka vakiintuisi vuosittaiseksi tapahtumaksi. Nyt juhlavuonna taidefestivaali tulee toteutumaan. Jyväskylä emännöi lisäksi lastenmusiikin Jellonagaalaa syksyllä 2023. 

Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastulla on meneillään jo 30-vuotisjuhlavuosi, jota juhlitaan pitkin vuotta eri tavoin ja siinä samassa juhlitaan myös Lastun 20 vuotta lastenkulttuurikeskuksena. Yksi juhlavuoden kohokohta on 30-vuotisjuhlanäyttely Taidemuseo Eemilissä. Koska Lastun toiminta perustuu monialaiseen ja -tasoiseen yhteistyöhön, tämäkin näyttely on syntynyt yhdessä. Taidemuseo Eemilin ja Lastun yhteistyönä, oppilaiden, vanhempien ja opettajien sekä Lastun työntekijöiden yhteistyönä.

Vantaalla juhlitaan Taikalampun juhlavuotta muun muassa yhteisellä kiertävän valotaideteoksen tuotannolla. “Taikalamppuverkoston henki elää edelleen voimakkaana ja saamme kokea yhdessä tekemisen ja verkostoitumisen riemua! Lastenkulttuurin asema on vakiintunut Suomessa, kiitos Taikalampun puhaltaman yhteishengen ja verkoston sitoutumisen. Kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi uskaltanut edes toivoa, että lastenkulttuurin jäsenillä on oma liitto ja vakiintunut asema”, iloitsee jo eläkkeelle jäänyt Vantaan lasten- ja nuorten kulttuuripalveluiden lastenkulttuuripäällikkö Annukka Stenius.

Lähteet:

1 Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma. Barnkulturpolitiskt program. Opetusministeriön julkaisuja 2003:29

2  Taikalamppujen loisteessa. Lastenkulttuurin taikalamppuverkoston keskusten vuosien 2006–2008 toiminnan arviointi. Opetusministeriön julkaisuja 2009:24 

Taikalampun perustajajäsenten haastattelu 26.1.2023

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.