Taide on osa ihmisyyttä
Taide ja kulttuuri rajataan usein tarkoittamaan tiettyä, monesti niin sanottuun taidemaailman kontekstissa esitettyjä tuotoksia ja tapahtuvaa toimintaa. Määritelmä sisältää myös ajatuksen, että teosten tekijät tai toiminnan ohjaajat ovat taiteen tai kulttuurialan koulutuksen saaneita henkilöitä.
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista puhuttaessa olisi tärkeää tuoda esille, että asiat joista näillä termeillä puhutaan, liittyvät paljon laajempaan ilmiöön. Ei sen vähempään ja enempään kuin ihmisyyteen. Sen käsittämisessä, mitä länsimaisessa nykymaailmassa taiteeksi nimittämämme toiminta merkitsee ihmisille, auttaa naturalistinen käsitys taiteesta (esim. Ellen Dissanayake ja Dennis Dutton). Sen mukaan taiteellinen toiminta on luontainen osa ihmislajin käyttäytymistä.
Taiteen juuret ovat ihmislajille (ja monille muillekin eläinlajeille) ominaisessa esteettisessä käyttäytymisessä. Taiteeksi määritellyssä käyttäytymisessä esteettinen toiminta on ikään kuin kiteytynyt. Taiteellisessa toiminnassa ihminen keskittyy havainnoimaan, käsittelemään, tutkimaan, muokkaamaan ja jakamaan asioita esteettisistä lähtökohdista käsin. Siitä käsin, miltä ne näyttävät, kuulostavat, maistuvat ja tuntuvat mielessä ja kehossa. Siitä käsin, miten mieli ja keho niitä kuvittaa.
Joillakin yksilöillä tämä käyttäytyminen on voimakkaampaa kuin toisilla, mutta yhtä kaikki se on osa jokaista yksilöä. Se on alkanut muodostua ihmisyksilöllä jo kohdussa ja ihmislajin historiassa sen alkuvaiheesta lähtien. Kun esteettistä ja taiteellista tapaa tarkastella ympäristöä, muita ihmisiä ja itseään rajoitetaan, rajoitetaan ihmisyyden toteutumista.
Taide ei aina tietyssä hetkessä ja kaikissa muodoissaan tuota yksilölle hyvää fiilistä ja heti havaittavissa olevaa hyvinvointia. Esteettisen käyttäytymisen kiteytyneimpänä muotona taide on kuitenkin erinomainen, jos ei paras, ympäristö kehittää ihmislajin esteettistä ominaisuutta ja tukea ihmisenä kasvamista. Mitä enemmän lapsi ja nuori pääsee altistumaan taiteelle ja hiomaan esteettistä käyttäytymistään sitä luonnollisemmaksi osaksi se jää koko elämän ajaksi.
Taiteen voimin vahvistettu esteettinen toiminta jää myös apuvälineeksi tilanteisiin, joissa syystä tai toisesta menee rikki joko fyysisesti tai psyykkisesti. Taide – kuten ihmiskunnan historia on osoittanut – on toiminut myös kokonaisten yhteisöjen voimauttamisessa.
Vuoden 2022 alussa valitaan Suomeen ihmisiä päättämään ihmisten hyvinvointiin, ja terveyteen liittyvistä asioista. Koska aluevaalit ovat hyvinvointivaalit, on niissä puhuttava ja tulevissa päätöksenteoissa otettava huomioon myös taide ja kulttuuri olennaisena osana ihmisenä olemista. Taide ja kulttuuri on pidettävä osana sosiaali- ja terveyspalveluja joka tasolla ja ikäryhmässä, mutta erityisesti lasten ja nuorten osalta. Tuolloin esteettinen käyttäytyminen on vielä voimissaan ja luontaista. Sen ylläpitäminen vaatii kuitenkin huolenpitoa.
Pidetään huolta toisistamme pitämällä taide ja kulttuuri osana kaikkien ihmisten elämää niin hyvinä kuin pahoina päivinä.
Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Päivi Venäläinen Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiöstä.
Blogin kuva: Päivi Venäläinen / Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö
