Yhdestoista valtakunnallinen Lastenkulttuurifoorumi järjestetään tänä vuonna Kaustisella 15.–16. marraskuuta. Teemana foorumissa on aineeton kulttuuriperintö. Tänä vuonna myös Unescon sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta ja sen ratifioinnista Suomessa tulee kuluneeksi 10 vuotta. Mitä aineeton kulttuuriperintö oikeastaan tarkoittaa? Ja millainen rooli ja merkitys sillä on lastenkulttuurin toiminnassa?
Elävä perintö elää ihmisten välisissä kohtaamisissa
Aineeton kulttuuriperintö on perintöä, johon ei voi koskea käsin. Näin toteaa Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkin koordinaattori Annina Ylikoski ja jatkaa:
– Se voi olla esimerkiksi perinteitä, kertomuksia, musiikkia, tanssia tai vaikkapa käsityötä. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on siirtynyt jatkumona sukupolvelta toiselle. Se on myös alati muuttuvaa perintöä, jota muovaamme ja jolla on tulevaisuus.
Usein aineettomasta kulttuuriperinnöstä käytetään myös nimeä elävä perintö. Perintö toden totta elää, sillä aineettomalla kulttuuriperinnöllä voidaan nähdä olevan yhtä pitkät juuret kuin ihmiskunnan historiallakin. Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio tietää, että nykyään aineettomasta kulttuuriperinnöstä puhutaan enemmän, vaikka kyseessä onkin ikivanha kulttuurin kivijalka.
– Elävä perintö elää ihmisten välisissä kanssakäymisissä ja kohtaamisissa. Se on sitä, mitä ihmiset harjoittavat omassa arjessa ja juhlassa sekä siirtävät toisilleen perheissä, suvuissa, harrastusporukoissa tai vaikkapa kyläyhteisöissä.
Vaikka aineettoman kulttuuriperinnön yksi tunnuspiirteistä on ylisukupolvinen jatkuvuus, aineetonta perintöä syntyy myös lasten ja nuorten keskuudessa ja heidän jokapäiväisissä kohtaamisissaan.
– Ei ole niin, että lapset ottaisivat elävän perinnön ihan vaan annettuna. Jokainen meistä muistaa, kuinka teininä läppä lensi ja uudet jutut ja hokemat saivat tuulta alleen nopeasti. Myös lapset ja nuoret synnyttävät ja uusintavat jatkuvasti aineetonta kulttuuriperintöä, josta puolestamme me vanhemmat voimme heiltä oppia, Marsio hymyilee.
Sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta 20 vuotta
Kaikki tietävät Unescon maailmanperintökohteet, kuten Suomessa Suomenlinnan ja Rauman vanhan kaupungin. Elävää perintöä on puolestaan kaikkialla ympärillämme, mutta sitä voi olla vaikeampaa hahmottaa. Mikä Unescon rooli sitten on aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa?
Tänä vuonna Unescon sopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta ja sen ratifioinnista Suomessa tulee kuluneeksi 10 vuotta. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä. Jo 181 valtiota ympäri maailman on liittynyt sopimukseen.
– Suomessa Museovirasto vastaa sopimuksen toteutumisesta ja sen alla olevista työkaluista. Tunnetuin niistä on ehkäpä Elävän perinnön wikiluettelo, jossa on 240 esimerkkiä elävästä perinnöstä yli 400 yhteisöltä kuudella eri kielellä täällä Suomessa. Olemme rohkaisseet esimerkiksi kouluja tuottamaan wikiartikkeleita osana opetustaan, ja niissä onkin lasten ja nuorten ääni upeasti kuuluvilla, Marsio summaa.
Sopimuksen juhlavuotta on Museovirastossa päästy juhlistamaan esimerkiksi yhteistyöllä lastenkulttuurikeskusten ja -verkostojen kanssa. Marsio nostaa hienoksi esimerkiksi elävän aineettoman kulttuuriperinnön oppaan, jota lastenkulttuuriverkosto Barkin koordinaattori Annina Ylikoski tuottaa.
– Aineettoman kulttuuriperinnön oppaassa tuodaan esille hyviä käytäntöjä ja konkreettisia, helposti toistettavia esimerkkejä Suomessa elävästä perinnöstä. Työ on vielä kesken, mutta opas suunnataan esimerkiksi lastenkulttuurin toimijoille ja muille, jotka tekevät töitä lasten ja nuorten parissa, Ylikoski kertoo.
Elävän perinnön wikiluetteloon pääsee tutustumaan osoitteessa https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/. Myös kansainvälisten luetteloiden avulla tuodaan näkyvyyttä aineettomalle kulttuuriperinnölle ympäri maailman. Unescon kansainväliset luettelot löytyvät osoitteesta https://ich.unesco.org/en/lists.
Lastenkulttuurifoorumi elävän perinnön ihmemaassa
Yhdestoista valtakunnallinen Lastenkulttuurifoorumi järjestetään tänä vuonna Kaustisella 15.–16. marraskuuta. Juhlavuoden kunniaksi teemana foorumissa on aineeton kulttuuriperintö. Niin Ylikoski kuin Marsiokin pohtivat, että foorumin teema on osuva ja hyvin ajankohtainen.
– Kaikki Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toimijat tekevät jo nyt laajasti työtä elävän perinnön vaalimiseksi, mutta työ on usein niin huomaamatonta ja luonnollinen osa arkea, että sitä ei ajatella. Lastenkulttuurifoorumi nostaa tänä vuonna varmasti esille uutta inspiraatiota ja tietoutta elävästä perinnöstä, jotta sitä voidaan entistä paremmin hyödyntää osana lastenkulttuuritoimijoiden työtä, Ylikoski pohtii.
Kansanmusiikki-instituutin kehittämispäällikkö Lauri Oino on ollut rakentamassa Lastenkulttuurifoorumia ja sen ohjelmaa Kaustiselle. Oinon mukaan Lastenkulttuurifoorumin isännöinti on kunnalle kunnia-asia.
– Kaustinen on elävän perinnön ihmemaa, sillä täällä elää vahva ja ylisukupolvinen kansanmusiikkiperintö yhteisömme arjessa. On upeaa tarjota foorumin osallistujille kokemus ja elämys siitä, millä tavalla kaustislaista viulunsoittoa ylläpidetään tarinoilla ja perinteillä.
Miksi Oino ajattelee, että aineeton kulttuuriperintö on tärkeä teema Lastenkulttuurifoorumille?
– On todettu, että aineeton kulttuuriperintö pitää yhteisöjä koossa ja samalla toimii yksilölle tärkeänä identiteetin rakennuspalikkana. Perintö voi antaa yksilölle tunteen siitä, että minä kuulun johonkin ja juuri minun yhteisölläni on jokin yhteinen asia, jota vaalia.
Oino lisää, että oman aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen ja tuntemus lisää ymmärrystä myös muiden yhteisöjen perinteistä sekä siitä, että muiden perintöä tulee yhtä lailla kunnioittaa. Elävän perinnön kunnioittaminen voi olla vakautta, yhteisymmärrystä ja jopa maailmanrauhaa lisäävä asia.
Lastenkulttuurifoorumin ilmoittautuminen on auki vielä tämän viikon
Lastenkulttuurifoorumin päätapahtumapaikka on Kaustisen Kansantaiteenkeskus ja ohjelmaa järjestetään myös tunnelmallisessa, hirsisessä Pelimannitalossa. Oino kertoo, että 4200 asukkaan kunnan puitteet rajaavat foorumin osallistujamäärää, mutta silti suuri joukko mahtuu mukaan.
– Foorumin ohjelmassa on luvassa elävää perintöä monesta eri näkökulmasta. Olemme koonneet ohjelmaan esimerkkejä elävän perinnön ilmiöistä ja hienosta työstä, jota sen parissa tehdään meillä ja maailmalla.
Foorumin ilmoittautuminen on auki vielä tämän viikon ajan, maanantaihin 16.10. saakka. Voit lukea lisää Lastenkulttuurifoorumin ohjelmasta ja ilmoittautua mukaan osoitteessa https://lastenkulttuuri.fi/liitto/liiton-tapahtumat-ja-kampanjat/lastenkulttuurifoorumi/
Artikkelin kuva: Lauri Oino
