Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Lape on käynnissä kaikissa maakunnissa. Lapen tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat apua ja tukea läheltä, helposti ja oikea-aikaisesti silloin kun sitä tarvitsevat. Tavoite toteutuu, kun eri toimijat tekevät työtä yhdessä ja organisaatiorajat ylittäen. Meidän lasten ja perheiden kanssa työtä tekevien tausta voi olla esimerkiksi sosiaali-, terveys- tai sivistyspuolella, järjestöissä, seurakunnissa, yritysmaailmassa tai vaikkapa lastenkulttuurikeskuksissa. Kaikilla on erilainen osaaminen, mutta yhteiset asiakkaat: lapset, nuoret ja perheet.
Eri ammattiryhmien yhteisen työn esteeksi voi joskus muodostua toisen ammattikielen ymmärtäminen. Sote-kielellä voidaan sanoa, että lastenkulttuurikeskusten työ on tärkeä osa ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä lasten ja perheiden palveluja. Taiteen hyvinvointivaikutuksista on useita tutkimuksia, mittaristoa, faktaa. Taidekokemus kuten konsertissa, teatterissa tai taidenäyttelyssä käyminen tai taiteen tekeminen itse/ryhmässä voi muun muassa synnyttää syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Yksilötasolla tunteiden ilmaiseminen voi olla helpompaa vaikkapa kitaraa näppäilemällä tai tanssiliikkeen keinoin kuin puhumalla. Ja niin edelleen.
Juuri nyt on oikea aika miettiä, miten taide ja kulttuuri saadaan osaksi palvelurakenteita niin, että ne oikealla ohjauksella tavoittavat asiakastarpeet. Lastenkulttuurikeskuksilla on rajattomasti toimintaa ja mallinnuksia, jotka palvelevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Menetelmien yksityiskohdat ja painotukset riippuvat kohderyhmän iästä ja/tai taiteen lajista. Kaikissa taide- ja kulttuurisisältöisissä menetelmissä on läsnä taiteen prosessi, luova toiminta ja sen kautta muodostuva vapaa tila.
Porissa toimiva Kultane-neuvola, Lahden Tukeva porras ja Tampereen Kulttuurilähete ovat hienoja esimerkkejä siitä, miten taiteen tekemisen sisältö on saatu palvelemaan sosiaali- ja terveystoiminnan tarpeita.
Näissä malleissa taiteen ja hyvinvoinnin mittaristot ja niiden hyödyntäminen on saatu kohtaamaan. Esimerkiksi isän, äidin ja vauvan yhteinen maalaushetki Porin Kultane-perheneuvolassa ”tukee perheen myönteistä yhdessäoloa ja vanhemmuuden heräämistä raskausajasta lähtien. Taiteessa tapahtuva olemisen tapa yhdistettynä neuvolatapaamisiin luo uudenlaisen mahdollisuuden kokemukselle, vuorovaikutukselle, tiedon välittämiselle, yhteisyyden ja osallisuuden tunteelle…..Yhteisenä tavoitteena on vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tunteiden tavoittaminen.”
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset rinnastuvat liikunnan tai luonnon terveysvaikutuksiin ja niillä onkin keskeinen rooli maakunnan hyvinvointisuunnitelmissa. Haasteellista on laadun määrittely. Kuinka määritellään liikkumisen laatua tai sitä, mikä ja millainen metsä on terveysvaikutuksiltaan paras. Taidepuolella on paljon opittavaa liikunnan ja luontopohjaisten menetelmien jalkautumisesta ihmisten arkipäivään kuten lasten ja nuorten koulupäiviin ja kaiken ikäisten hyvinvointipalveluihin.
Muutokseen on nyt tahtoa ja mahdollisuus. Nyt tarvitaan yhteistyöhalua, sitä, että taiteen tekijät ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset käyttävät tietotaitoaan yhdessä lasten ja nuorten kokonaisedun hyväksi. Vain sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä luodaan uutta ymmärrystä muuttuvassa maailmassa.
Muutosagentti Mona Taipale
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (Lape)
Etelä-Karjala
ja
Minna Pirilä-Martti
toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku
