Lapset ja nuoret voivat kotonakin harrastaa sirkusta tai saada oppia kuvataiteissa. Mahdollisuuksia on monia. Harrastakotona.fi on yksi esimerkki Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton ja sen 35:n jäsenen keinoista edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kulttuurin keinoin.
Yhdenvertaisen taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumismahdollisuuden lisäksi liitto haluaa saada kulttuuri- ja taidekasvatuksen osaksi jokaisen lapsen koulupolkua. Se haluaa myös saada lasten ja nuorten ääntä kuuluville taiteen ja kulttuurin kentällä.
Vuonna 2015 perustetun Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton viestintäkoordinaattori Hanna Nordström kertoo, että liiton jäsenet muodostavat asiantuntijaverkoston, joka tuottaa lasten- ja nuortenkulttuuripalveluita monipuolisesti ja monitaiteisesti eri puolilla Suomea.
”Olemme mukana muun muassa Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa, jonka tavoitteena on tukea maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä”, Nordström kertoo.
Tarjolla monipuolista kulttuuri- ja harrastustoimintaa
Vaikka liittoon kuuluvilla lastenkulttuurin toimijoilla on erilaisia toimintatapoja, kaikkien yhteinen tavoite on saada lasten ja nuorten kulttuuriset oikeudet toteutumaan yhdenvertaisesti. Osa verkoston jäsenistä on jo pidempään tarjonnut erilaisia harrastusmahdollisuuksia, toiset juuri käynnistäneet toimintaa.
Esimerkiksi Itä-Suomessa toimiva Lastenkulttuurikeskus Verso on toteuttanut taiteen ja kulttuurin maksuttomia harrastusmahdollisuuksia vuodesta 2016 alkaen, kertoo Varkauden kaupungin kulttuuripalveluiden johtava kulttuurituottaja Terhi Siippainen. Koululaiskyselyn perusteella Verson alueen suosituimpia harrastuksia ovat mm. kuvataiteen eri muodot, kädentaidot, parkour, elokuva, animaatio ja media sekä erilaiset ruuanlaitto- ja liikuntaharrastukset.
Useissa Itä-Suomen kunnissa freelance-taiteilijat, taidekasvattajat ja muut työntekijät ohjaavat harrastuksia kouluilla iltapäivisin ja aamuisin. Niistä on tullut niin suosittuja, että joillekin kouluille on perustettu lisää ryhmiä, Siippainen kertoo.
Porissa ja Satakunnassa toimiva Kruunupää tarjoaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille innostavia taide-elämyksiä ja -kokemuksia. Kuvataiteilija ja varhaisiän taidetoiminnan vastaava suunnittelijaohjaaja Sanna Pajunen-Kyynäräinen ottaa esimerkiksi Kultane-toiminnan – kulttuuri- ja taidepainotteisen neuvolan, joka saattaa jo lastaan odottavat vanhemmat taiteen ja kulttuurin pariin.
Kruunupäässä on Pajusen mukaan aina jotain meneillään. Jos ei olla rakentamassa jättimäisiä tuliveistoksia, niin tutkitaan värien ihanuutta, ihmetellään maailmaa camera obscuran vinkkelistä tai pureudutaan julkisen taiteen suunnitteluun. Oma erikoisuutensa ovat jo vuodesta 2003 lähtien olleet Vauvojen värikylpy -työpajat, joita järjestetään ympäri vuoden 4 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaille ja heidän perheilleen.
Pandemia-ajan ratkaisusta pysyväksi toimintamuodoksi
Vuoden 2020 keväällä Verso ja Kulttuurikeskus PiiPoo kehittivät yhdessä liiton kanssa lapsille ja nuorille suunnatun harrastamista tukevan verkkosivuston harrastakotona.fi, jonne on koottu kymmenien eri toimijoiden verkkomateriaalia. Sivustolta löytyy satoja erilaisia videotutoriaaleja, vinkkejä, sivustoja ja ohjeita erilaisten taide- ja kulttuuriharrastusten kokeilemiseen tai säännöllisempään harrastamiseen kotoa käsin.
Koronapandemian alussa luotu sivusto tukee harrastamista myös normaalioloissa. Esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla harrastusmatkat voivat olla liian pitkiä. Joskus myös jokin erityispiirre tai -tilanne voi vaikeuttaa ryhmässä harrastamista.
”Kotona voikin harrastaa aina sirkuksesta elokuvaan ja sanataiteesta kuvataiteisiin”, kuvailee Siippainen.
Miksi kulttuuri- ja taideharrastuksen mahdollistaminen on tärkeää?
Hanna Nordström muistuttaa, että harrastamisen ja osallistumisen tulisi olla mahdollisimman helppoa, riippumatta esimerkiksi perheen taloudellisista tilanteista, toimintarajoitteista tai äidinkielestä. Näin lisätään myös yhdenvertaisuutta lasten ja perheiden välille. Lapsilla on oikeus saada pysyvä harrastus sellaisen taiteen lajin parissa, jonka he tuntevat omakseen.
Myös Terhi Siippainen painottaa lasten oikeutta harrastuksiin. ”Jokaisella tulee olla mahdollisuus löytää se ikioma juttu, jonka parissa kokee onnistumisen elämyksiä ja yhteenkuuluvuutta muiden kanssa.”
Sanna Pajunen-Kyynäräinen muistuttaa taiteen merkitystä oman identiteetin muodostamisessa. Se antaa näkökulmia, tarjoaa yhteisön ja on jo itsessään voimakas lähde.
Kuvatiedot: 4-11 kk ikäisten Vauvojen värikylpy –työpaja lastenkulttuurikeskus Kruunupäässä. Työpajan teemana ’Pessi ja Illuusia’.
Kuvaaja: Merilii Simonen, lastenkulttuurikeskus Kruunupää
Miten vanhempi voi tukea lapsen harrastusta?
”Vanhempi voi tukea lapsen omaa ilmaisua ja uskoa hänen kykyihin”, korostaa Hanna Nordström. ”On hyvä muistaa, että taidetta ja kulttuuria voivat harrastaa kaikki, vaikka ei olisikaan taiteellisia taipumuksia.”
Terhi Siippainen odottaa vanhemmilta sellaista tukea, että lapsella olisi tilaa itseä kiinnostaville harrastuksille, vaikka vanhemman omat mielenkiinnon kohteet olisivatkin erilaisia. Hän kannustaa vanhempia auttamaan lasta jatkamaan, jos motivaatio pääse välillä karkuteille.
Sanna Pajunen-Kyynäräinen innostaa vanhempia etsimään lapselleen harrastuksia myös uusilta alueilta. Rohkaisu uusien asioiden pariin ja tilanteiden kannustava sanoittaminen kasvattavat vuorovaikutusta ja tuottavat molemmille jaettua onnistumisen iloa. ”On palkitsevaa vanhempana nähdä, miten lapsi nauttii, iloitsee ja voittaa haasteita.”
Millä tavoin lapsi käsittelee vaikeita asioita taiteen ja kulttuurin kautta?
”Taiteella ja kulttuurilla on suuri terapeuttinen merkitys.” Hanna Nordström korostaa myös, että taiteella on suuri vaikutus sosiaalisiin taitoihin, empatiakykyyn ja itsetuntemukseen. Se tarjoaa myös mahdollisuuden käsitellä vaikeita ja ahdistavia aiheita. Taiteellisen ilmaisun, kuten teatterin, tanssin, musiikin tai kuvataiteen turvin voi saada pintaan jotain sellaista, jolle on ollut vaikea löytää sanoja.
Myös Terhi Siippainen painottaa taiteen ja kulttuurin harrastamisen antavan välineitä itsensä ilmaisuun ja oman identiteetin rakentamiseen. ”Esimerkiksi tanssi, kuvataide tai musiikki voivat antaa kanavan tuoda esiin sellaisia ajatuksia ja tunteita, joille ei välttämättä löydy sanoja tai sopivaa tapaa keskustella asiasta.”
Sanna Pajunen-Kyynäräinen nostaa esille, että taiteen vaikeatkin sisällöt antavan mahdollisuuden keskusteluun. ”Ajatuksia ja tunteita voi taiteen keinoin prosessoida tutummiksi, jolloin ne eivät enää pelota tai hämmennä.” Pajunen-Kyynäräisen mukaan taide voi tarjota elintärkeän yhteisön, joka ymmärtää ja jonka piirissä voi rohkeasti toteuttaa itseään.
Mitä taide- ja kulttuuriharrastus voi tarjota eroperheen lapselle?
”Oman ilmaisun löytäminen ja näkyväksi tuleminen tuovat rohkeutta, itsevarmuutta, onnistumisen kokemuksia ja ennen kaikkea äänen sille, joka ei sitä ennen ole saanut kuuluviin”. Hanna Nordströmin mukaan taide voi toimia apuvälineenä turvallisen ja sallivan ilmapiirin sekä yhteisen tunnekartaston luojana silloinkin, kun lasten ja aikuisten on vaikea löytää yhteistä kieltä.
”Taide on leikin tavoin lapselle luontainen tapa toimia.” Terhi Siippainen nostaa esille taiteen vaikutuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Taide- ja kulttuuriharrastus voi antaa uusia näkökulmia, onnistumisen elämyksiä, voimaantumista, uusia tuttavuuksia ja vahvuutta olla oma itsensä.
”Parhaimmillaan taide voi tarjota suunnan elämälle ja kannatella vaikeidenkin asioiden yli.” Sanna Pajunen-Kyynäräinen näkee taiteen myös seikkailuna uudenlaisten ajatusten, elämysten ja kokemusten maailmassa, vaikka yhdessä oman aikuisen kanssa.
Kirjoittaja on Elatusvelvollisten liiton toiminnanjohtaja Heli Koivunen.
Artikkelin kuva: Anu Pynnönen (kuva on otettu Helsingin Annantalon työpajatoiminnassa)
Juttu on alunperin ilmestynyt Uusperheellinen – Elatusvelvollinen, Elatusvelvollisten liiton tiedotus- ja jäsenlehdessä, 1/2022
