Lastenkulttuurin asiakkaina ovat lapset ja nuoret, joiden oikeuksia me lastenkulttuuritoimijat edistämme taiteen ja kulttuurin keinoin. Lasten oikeus hyvään tulevaisuuteen on kuitenkin tällä hetkellä vaarantunut. Luonnonvarojen kestämätön käyttö, ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen vaikuttavat ihmislajin tulevaisuuteen. Ilman hyvinvoivaa maapalloa meillä ja tulevilla sukupolvilla ei ole mahdollisuutta elää hyvää ja turvallista elämää.
Lastenkulttuurialan tekijällä on lähes rajattomat mahdollisuudet kasvattaa positiivista ympäristövaikutustaan eli ekologista kädenjälkeään esimerkiksi luomalla vaikuttavia taidelähtöisiä menetelmiä kestävien tulevaisuuksien kuvitteluun tai vaikkapa rakentamalla kokemuksellista ympäristösuhdetta kulttuuriperinnön keinoin.
Mutta entä sitten se ekologinen jalanjälki? Myös lastenkulttuurikeskuksen tai muun lastenkulttuuritoimijan näyttelyistä, festivaaleista, kiertueista ja työpajoista syntyy aina ympäristövaikutuksia. Kun halutaan parantaa toiminnan ympäristövaikutusta eli pienentää ekologista jalanjälkeä nopealla aikavälillä välittömästi ja suoraan tulee tehtävälistalle ottaa mukaan myös omien toimintojen ekologisen kestävyyden tarkastelu ja kehittäminen sekä kestävän kehityksen mukainen toimintakulttuuri ja johtaminen. Sitä paitsi lapsiasiakas on usein myös aika tarkka huomaamaan jos puheiden ja tekojen välillä on ristiriitaa. Siksi kannattaakin rohkeasti kääriä hihat ja ryhtyä tekemään ihan konkreettisia parannuksia.
Millaisista asioista koostuu lastenkulttuurin ekologinen jalanjälki?
Toiminnan ympäristövaikutuksia voidaan arvioida monella eri tavalla ja eri näkökulmista. Polttavan ilmastokriisin vuoksi monelle ehkä tutuin on hiilijalanjälki eli se kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikana syntyy. Ekologinen jalanjälki puolestaan kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Onpa laskettu jopa esimerkiksi Itämeri-jalanjälkeäkin. Selvää kuitenkin on, että kaikesta toiminnasta aiheutuu jonkinlaisia ympäristövaikutuksia. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa toimintatapojamme turvataksemme jälkipolvien hyvän elämän edellytyksiä.
Lastenkulttuurin kestävän kehityksen oppaassa jaottelimme ekoarjen ja kestävän elämäntavan seuraaviin osa-alueisiin: energiankulutus, matkustaminen ja logistiikka, hankinnat, materiaalitehokkuus ja jätteet, vedenkulutus ja vesistökuormitus, luonnon monimuotoisuus sekä työhyvinvointi, työturvallisuus, kehittäminen ja kehittyminen, myös asiakaslähtöisyys. Oppaassa Lastenkulttuurikeskusten liiton toimijat ja asiantuntijat kertovat pohdinnoistaan käytännön haasteiden edessä sekä oivaltavia esimerkkejä ratkaisuista.
Oman toiminnan kestävyyttä arvioitaessa voidaan kysyä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä. Ostetaanko keskuksen sähkö EKOenergia -merkityltä toimijalta? Pidetäänkö huoneiden lämpötila 21℃ tai alle? Onko ikkunat ja ovet hyvin tiivistetty? Sammutetaanko sähkölaitteet ja valot kun niitä ei tarvita? Kannustetaanko henkilökuntaa maata pitkin ja julkisilla matkustamiseen työmatkoilla? Onko etätyö mahdollistettu? Kompensoidaanko työmatkojen ja kuljetusten päästöjä? Voidaanko ulkomailta tuotua taiteilijaa tai esitystä kierrättää useammassa tapahtumassa tai lastenkulttuurikeskuksessa? Milloin lastenkulttuurielämys kannattaa tuoda lasten luokse ja milloin taas lapset elämyksen luokse? Suositaanko keskuksen tarjoiluissa kasvispohjaisia, paikallisia, sesongin mukaisia, luonnonmukaisesti tuotettuja ja kestävästi sertifioituja raaka-aineita ja tuotteita? Mitä kaikkea voidaan vuokrata, lainata tai jakaa? Mitä kaikkea voidaan korjata, tuunata tai käyttää uudelleen? Mitä voidaan hankkia käytettynä? Miten materiaaleja voidaan kierrättää? Mistä toiminnoista ja minkälaista jätettä omassa lastenkulttuurikeskuksessa syntyy eniten? Voisiko jätemäärää vähentää suunnittelemalla toiminnon tai vaikka tarjoilut toisin? Millä eri tavoin oman keskuksen pihan tai lähiympäristön monimuotoisuutta voisi rikastaa? Voitaisiinko perustaa niitty tai keto, jättää lahopuuta puutarhaan, rakentaa hyönteishotelleja ja linnunpönttöjä?
Apuna kestävän kehityksen ohjelma
Kaikkein systemaattisin ja sitä myötä tehokkain tapa lähteä tarkastelemaan sekä edelleen parantamaan oman organisaation kulutuksen kestävyyttä on luoda organisaatiolle oma kestävän kehityksen ohjelma.
Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen on myös keskeinen askel erilaisten kestävän kehityksen sertifikaattien prosessissa. Jokainen organisaatio laatii ohjelmansa omista lähtökohdistaan eikä yhtä oikeaa tapaa ole olemassa. Tarkoituksena on luoda toimiva työväline, jonka avulla kestävän elämäntavan oppimisesta tehdään suunnitelmallinen osa organisaation toimintaa.
Ohjelman laatiminen alkaa työryhmän perustamisesta ja kartoituksesta. Kartoituksen pohjalta valitaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja laaditaan kestävän kehityksen ohjelma eli toimintasuunnitelma, jossa listataan mitä kehittämistoimenpiteitä tehdään ja millä aikavälillä. Tämä on tärkeää tehdä yhdessä, jotta kaikkien ääni saadaan kuuluviin ja jokainen on motivoitunut kehittämään omaa osa-aluettaan. Tässä kohtaa on hyvä myös miettiä miten valittuja teemoja tuodaan osaksi lastenkulttuurikeskuksen vuoden toimintaa ja sisältöjä. Suunnitellut toimenpiteet toteutetaan ja sovitun ajan kuluttua arvioidaan miten tavoitteisiin päästiin ja mitkä ovat seuraavat askeleet.
Kestävän kehityksen sertifikaatit laadun takeena
Mikäli kaipaa ulkopuolista tukea kehittämistyöhön tai haluaa ylipäätään varmistaa toimintansa laadun sekä myös viestiä siitä ulospäin, on kestävän kehityksen sertifiointi hyvä valinta. Lastenkulttuurikeskuksille ja vastaaville toimijoille on useampiakin sertifikaattivaihtoehtoja tarjolla.
Ekokompassi sopii erityisesti tapahtumille. Esimerkiksi Lahden Lasten Talvikarnevaalit on Ekokompassi sertifioitu tapahtuma. Myös Hämeenlinnan lasten taidefestivaali Hippalot on hakemassa Ekokompassia. Ekokompassissa rakennetaan ja toteutetaan asiantuntijan tuella oma ympäristöohjelma. Toiminta myös auditoidaan Ekokompassi-auditoijan toimesta.
Vihreä lippu on puolestaan käytössä Sagalundin museossa ja lastenkulttuurikeskuksessa. Myös Tampereen Lastenkulttuurikeskus Rulla on juuri käynnistänyt ensimmäisen Vihreä lippu -projektinsa. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma sekä kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Vihreä lippu -toimintaa toteutetaan aina yksi projekti kerrallaan. Erityistä on, että lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa. Kestävän kehityksen kasvatuksen lisäksi ohjelman myötä toteutetaan aitoja ympäristökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Mikäli lastenkulttuurikeskuksessasi toimii joku sopiva lapsiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja voi toimia ohjelman ympäristöraatina, voisi Vihreä lippu -ohjelma soveltua teille.
Uunituoreena mahdollisuutena lastenkulttuurikeskuksilla on nyt myös Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön eli OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. OKKA-säätiön sertifikaatissa kestävyyden toteutumista arvioidaan kokonaisvaltaisesti taide- ja kulttuurikasvatuksen, toimintakulttuurin ja johtamisen näkokulmista. Jokaisesta indikaattorista on rakennettu kolmitasoinen kuvaus, jonka avulla voidaan arvioida, miten lastenkulttuurikeskuksen toiminta heijastaa 1) olemassa olevaa toisintavaa, 2) tulevaisuutta ennakoivaa ja 3) yhteiskuntaa uudistavaa toimintatapaa tarkastelun kohteena olevan toiminnan suhteen. Vuoden 2021 aikana Lastenkulttuurikeskusten liiton kuusi jäsenkeskusta toteuttivat pilotin, jossa OKKA-säätiön Taiteen perusopetukselle kehittämiä kestävän kehityksen indikaattoreita testattiin ja kehitettiin. Pilotin pohjalta laadittiin lastenkulttuurikeskuksille sopivat kestävyysindikaattorit ja lastenkulttuurikeskuksilla on mahdollisuus hakea Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaattia helmikuusta 2022 alkaen.
Kirjoittaja: Kristiina Tiainen
Lastenkulttuurivastaava
Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus
www.sagalund.fi
Lähteitä:
Kestävän kehityksen opas lastenkulttuurikeskuksille (Ahlfors, Tiainen):
https://lastenkulttuuri.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lastenkulttuurin_kestavan_kehityksen_opas-1.pdf
Hiilifiksu, hiilijalanjälkilaskuri järjestöille:
https://blogs.helsinki.fi/hiilifiksu/laskuri/
Suomen ympäristökeskuksen laskureita ympäristövaikutusten arviointiin ja seurantaan: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit
Ekokompassi:
https://ekokompassi.fi/
OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti: https://koulujaymparisto.fi/kestavan-tulevaisuuden-indikaattorit-lastenkulttuurikeskuksille/
Vihreä lippu:
https://vihrealippu.fi/
