fbpx Hyppää sisältöön

Kööpenhaminan varhaiskasvatus ja lastenkulttuuritarjonta

Kuntaliitto ja kaksi suomalaista säätiötä Svenska kulturfonden ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne kokosivat syyskuussa 2018 yli 30 varhaiskasvatuksen ammattilaista ja lastenkulttuurin toimijaa opintomatkalle Kööpenhaminaan. Matkalla tutustuttiin Kööpenhaminan varhaiskasvatukseen ja lastenkulttuuritoimintaan.

Matkaohjelma ja suomalaiskollegoihin tutustuminen alkoi heti saavuttuamme perille hotelliin. Saimme nostaa lasin kuohuvaa ja meille tarjoiltiin paikallinen herkkuleipä, niin kutsuttu smörrebröd. Kööpenhaminan lasten- ja nuorisotoimen kehittämispäällikkö Sisse Trolle Laiq luennoi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmasta, selvensi hallintomallia ja toi esille ajankohtaisia muutoksia ja kehittämistavoitteita.

Minua kiinnosti erityisesti helppokäyttöinen ja selkeä portaali, jonka avulla eri palveluntarjoajien kulttuuripalveluita tarjotaan eri kaupunginosissa toimiville kunnallisille ja yksityisille päiväkodeille. Åben dagtillbud / Avoin kulttuuritarjonta -portaali löytyy täältä ja sitä esitellään seuraavasti:

Kööpenhamina on runsaudensarvi, jossa tarjolla on mahdollisuus kokea teatteria ja kuvataiteita, tutustua luontoon ja ympäristöön, kokea musiikkia ja liikuntaa tai tutustua museoiden, kirjastojen sekä kulttuurikeskusten tarjontaan ja paljon muuta.

Kööpenhaminan kaupunki on kehittänyt kulttuuritarjontaportaalin yhteistyössä koululaitoksen, kestävän kehityksen osaston ja Kööpenhaminan Lapset (Copenhagen Kids) kanssa ja se toimii yksinkertaisena ja antoisana siltana ulkopuolisen tarjonnan ja varhaiskasvatustoimijoiden välillä Kööpenhaminassa.

Olemme myös ostaneet paljon ilmaista ohjelmatarjontaa, joka on Kööpenhaminan kunnan ja yksityisten päivähoidon toimijoiden käytössä, ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteella. Ilmaisen ohjelmatarjonnan löytää kirjoittamalla portaalin hakukenttään sanan ”ilmainen”. Sisällöt ovat monipuolisia ja jotkut tapahtuvat kentällä päivähoidon laitoksissa ja osa palveluntarjoajien omissa tiloissa ja kulttuurilaitoksissa.

Portaalissa olevat ohjelmat jaetaan varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman kuuden teeman mukaan:

  • Kulttuuri-, estetiikka ja yhteisöllisyys
  • Keho, aistit ja liikunta
  • Viestintä ja kielet
  • Luonto, ulkoilu ja tieteet
  • Sosiaalinen kehitys
  • Henkilökohtainen kehitys

Ohjelmia voi hakea näiden teemojen avulla, ikähaitarin mukaan (1–6-vuotiaat) tai 49 eri aiheen mukaan, joihin kuuluvat mm. muotoilu, digitaalisuus, elokuva, kestävä kehitys, sosiaaliset suhteet, leikki, luonto, eläimet ja kuvataide. Tarjontaa voi myös hakea oman kaupunginosan mukaan. Portaalia päivitetään jatkuvasti uusilla toiminnoilla ja uutta ohjelmatarjontaa lisätään. Portaalin käyttäjillä on myös mahdollisuus tuoda esille ideoita ja toiveita.

Portaali on innostava ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia eri-ikäisille lapsiryhmille ja mahdollistaa esimerkiksi syventymisen johonkin omassa päiväkotiryhmässä ajankohtaiseen aihealueeseen. Verkkopohjainen portaali sisältää oppaan, jossa kerrotaan, miten sivustoa käytetään. Päiväkoti ei tarvitse tunnuksia kulttuuriohjelman varaamiseen. Ainoastaan palveluntarjoajilla tulee olla portaalin käyttämistä varten omat tunnukset, jotta he voivat syöttää ohjelmatarjontansa portaaliin. Ohjelmantarjoajat merkitsevät mihin aihealueeseen heidän tarjoamansa kulttuuriohjelma kuuluu. Tämä tarkoittaa, että päiväkodeissa on helppo hahmottaa mitä opetussuunnitelman mukaista sisältöä on tarjolla, minkä ikäisille lapsiryhmille, missä kaupunginosassa ja mihin hintaan.

Opintomatkan aikana vierailimme kuudessa eri päiväkodissa ja lisäksi sain itse mahdollisuuden tutustua paikalliseen lastenkulttuurikeskukseen. Børnekulturhus Ama´r toimii Amagerin kaupunginosassa, johon on sijoitettu paljon kulttuuritiloja, esimerkiksi nuorten kulttuuri- ja konserttikeskus sekä kaupunkitilaan sijoitettuja esiintymislavoja.

Jo 20-vuotinen kulttuurilaitos siirtyi 2008 Kööpenhaminan kaupungin hallinnoimaksi, ja 2013 lastenkulttuurikeskus Ama´r sai upeat uudet toimitilat. Arkkitehti Dorte Mandrup suunnitteli innostavan rakennuksen lasten ideoiden pohjalta. Ohjenuorana toimivat mm. luovuus, leikki ja uteliaisuus. Rakennus ei ole tavanomainen, vaan aukeaa moniin eri suuntiin kolmionmuotoisesta sisääntuloaulasta, ja muun muassa ikkunanpielet ovat pieniä istuin- ja taidenäyttelytiloja. Ylös tanssisaliin voi kiivetä kiipeilyseinää tai portaita pitkin. Yksi huone on varattu pallomerelle, komerossa seinät ja katto on koristeltu lasten tekemillä lego-kuvioilla, ja yhteen tilaan aikuiset eivät edes mahdu oviaukosta sisään. Talossa on hissi, mutta kaikki tilat eivät ole saavutettavia esimerkiksi liikuntarajoitteisen lapsen näkökulmasta. Viikoittain lastenkulttuurikeskuksessa vierailee jopa 700 lasta, arkisin käy runsaasti päiväkoti- ja koululaisryhmiä ja viikonloppuisin lapsiperheitä. He osallistuvat ammattitaiteilijoiden vetämiin kuvataide-, tanssi-, teatteri-, media-, tekstiilitaide- ja muihin luoviin työpajoihin. Graffitityöpajoja järjestetään myös eri puolilla kaupunkia yhdessä kokeneiden taidemaalareiden kanssa.

Monella tavalla vierailu Tanskassa opetti miten kaupunkikuvassa voi tuoda esille kulttuuria, erityisesti lastenkulttuuria, paljon enemmän. Kenellä on loppujen lopuksi lupa näkyä ja kuulua, kenelle tehdään yhteisessä kaupunkikuvassamme tilaa? Monella tapaa ymmärsin matkan aikana käytyjen keskustelujen pohjalta myös sen, kuinka paljon ylpeydenaiheita meillä on ja kuinka pitkälle olemme Suomessa ja Pohjoismaissa tulleet varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. Se on selvää, että kulttuuri on, ja sen tulee olla, luonnollinen osa arkeamme ja sen kautta opimme asioita ja kehitämme itseämme, jo pienestä pitäen.

Pamela Andersson, Luckan-verkosto

Lastenkulttuurikoordinaattori

Kuva: Pamela Andersson
Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.