fbpx Hyppää sisältöön

Oivalluksia onnistuneesta yleisötyöstä nuorten kanssa

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmassa on kuuden lukuvuoden aikana toteutettu jo yli 600 000 taidevierailua. Ohjelman koordinaattoreille ja pitkäaikaisille taidelaitoskumppaneille on siis kertynyt jo jonkin verran kokemusta siitä, miten saada nuoret innostumaan sekä minkälaisia virheitä välttää, kun kahdeksasluokkalaiset saapuvat taloon. 

Taidetestaajien tuottamassa artikkelisarjassa kolme konkarikoordinaattoria sekä kaksi pitkään vierailukohteena toimineen taidelaitoksen edustajaa jakavat parhaita oivalluksiaan siitä, miten järjestää nuorille sellainen taidevierailu, joka saa heidät janoamaan lisää. Poimimme tähän koontijuttuun haastatteluiden parhaat palat sekä linkit alkuperäisiin artikkeleihin.

Nuoren arvostava kohtaaminen

Sarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa on koordinaattori Tuula Penttilä, joka on työskennellyt Taidetestaajissa toiminnan alusta lähtien. Tuulan tärkein neuvo kaikille nuorten kanssa työskenteleville on arvostava ja tasavertainen vuorovaikutus.

“Varma tapa saada nuoret kavahtamaan on puhua heille kuin pikkulapsille – ylipirteästi ja hössöttävästi. Se on heille kuin punainen vaate. Nuoret arvostavat sitä, että heidät kohdataan samalla tasolla ja että heille puhutaan kuin aikuisille. Yleensä tässä toimii parhaiten se, kun on yksinkertaisesti ihan oma itsensä”, Tuula kannustaa.

Lue lisää Tuulan ajatuksista: Nuoren arvostava kohtaaminen

Monta tietä onneen

Toisessa osassa haastatteluvuorossa on koordinaattori Mereca Victorzon, joka on itsekin opastanut taidetestaajia Ateneumin taidemuseossa. Merecan mukaan menestykseen ei ole yhtä oikeaa tietä, sillä ryhmät ovat niin erilaisia. ”Itse olen opastuksissani yrittänyt saada fiiliksen kulloisestakin ryhmästä kuulostelemalla sitä, mihin he kiinnittävät huomiota ja ottamalla sitten koppia siitä”, Mereca kertoo.

Lisäksi Mereca pitää tärkeänä sitä, että vierailulla vastataan hyvin konkreettisesti ja maanläheisesti nuoren tarpeeseen ymmärtää: “Meillä ihmisillä on hyvin voimakas tarve ymmärtää kokemaamme. Jos ei saa minkäänlaista ymmärryksen tuntua kokemukseen, siitä voi jäädä ahdistava tunne.” Miten tämä tapahtuu käytännössä? Siitä pääset lukemaan Merecan haastattelusta: Monta tietä onneen

Sekä nuoret että taiteilijat tarvitsevat valmistelua

Kolmannessa osassa kokemuksen tuomaa viisauttaan pääsee jakamaan oululaisen Flow Productions -nykysirkustalon taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula, joka on kuratoinut taidetestaajien parissa huippusuosittuja Flow-vierailuja suurella sydämellä ja intohimolla jo neljän lukuvuoden ajan.

Pirjon mukaan avain onnistuneisiin Taidetestaajat-vierailuihin on sekä nuorten että esiintyvien taiteilijoiden huolellinen valmistelu. Jutussa Pirjo kertoo, kuinka hän oppi artistien briiffauksen merkityksen kantapään kautta. Linkin takaa pääset näkemään myös Flown huikean etkovideon!

Sekä nuoret että taiteilijat tarvitsevat valmistelua

Innostus tarttuu

Sarjan neljännessä osassa parhaita käytäntöjä lukijoille jakaa pitkäaikainen koordinaattori Hanna Brotkin Jyväskylästä. Haastattelussa Hanna neuvoo taidelaitoksia pohtimaan mm. vierailun pituuden kohdilleen, jotta nuoret eivät ehdi puutua. Hannan mukaan sopivan sisällön ja pituuden lisäksi myös nuorille suunnattu yleisötyö on tärkeää.

 “Vaikka samaa esitystä tarjottaisiin myös iltaesityksenä aikuisyleisölle, siihen olisi tärkeää rakentaa joku nuorille suunnattu tulokulma. Sen voi tehdä monella tapaa, mutta esimerkiksi Game Music Collectiven konsertteihin se oli tuotu kasiluokkalaisten maailmaa koskettavilla välispiikeillä, jotka erosivat iltaesitysten aikuisille suunnatuista spiikeistä.”

Lue koko juttu: Innostus tarttuu 

Kasilähtöisyyttä ja ketterää kehittämistä

Viimeisenä haastatteluvuorossa on Kiasman yleisötyöpäällikkö Minna Raitmaa, joka vastaa Taidetestaajista Kansallisgallerian museoissa. Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa vierailee yhteensä yli 10 000 kasiluokkalaista vuodessa.

“Mielestäni salaisuus on siinä, että löydetään taiteesta se rajapinta, jolla on jotakin tekemistä nuoren oman kokemusmaailman kanssa”, toteaa Minna onnistumisen edellytyksistä. Lisäksi hän pitää tärkeänä vierailun kulun avaamista nuorille: “Hyvä kierros syntyy siitä, että ikään kuin pidetään myös ryhmälle koko ajan sitä rakennetta näkyvillä, että näin tämä etenee. Kerrotaan esimerkiksi, että kohta tulee sellainen vaihe, jossa saatte jutella kaverin kanssa. Sellainen pieni ennakointi auttaa tosi paljon.”

Lue Minnan muut vinkit kasilähtöisyyteen sekä vierailusuunnitelmien ketterään kehittämiseen alkuperäisestä artikkelista: Kasilähtöisyyttä ja ketterää kehittämistä

Kirjoittaja: Heidi Rantanen

Jutun pääkuva: Sanna Krook

Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.