Identiteetti rakentuu samastumisen ja erottautumisen kautta. Vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa muodostuu käsitys omasta itsestä. Identiteettiin vaikuttaa myös se, mihin erilaisiin ryhmiin, paikkoihin ja tiloihin koemme kuuluvamme. Siksi oma kasvuympäristö on usein iso osa identiteettiä koko loppuelämän ajan. Mutta identiteetin kehittymisen edellytyksenä ovat myös mahdollisuudet kokeilla erilaisia asioita, valita ja nähdä uusia mahdollisuuksia. Taide ja kulttuuri luo siihen hyvät puitteet. Avoimet ja mahdollisimman monia puhuttelevat lastenkulttuuripalvelut ovat tästä syystä tärkeitä. Niiden kautta luodaan pohjaa elinikäiselle suhteelle taiteeseen ja kulttuuriin, jossa voi kokeilla, kuvitella ja luoda uutta. Niiden avulla luodaan myös elävää ja eri-ikäiset asukkaat huomioivaa kaupunkikulttuuria, jossa on kaikkien hyvä kasvaa.
Millainen on sitten avoin ja osallisuutta tukeva lastenkulttuurikeskus? Miten se tehdään? Yhdessä sen käyttäjien, asukkaiden kanssa tietenkin. Mutta miten heidät saa mukaan, innostumaan, luottamaan ja antamaan aikaa ja panosta yhteiseen suunnitteluun? Tätä mietimme ainakin Vantaalla, kun uusimme tilojamme ja palveluitamme.
Meillä on toki käytössä erilaisia osallisuuden työkaluja, kyselyitä ja menetelmiä. Mutta välillä on syytä myös katsoa kauemmas ja oppia muualta. Tanskalaisen Frederiksbergin kunnan KU.BE – kulttuurikeskus on rakennettu yhdessä kaupunkilaisten kanssa ja erityisesti nuorten tarpeita kuullen. He ovat julkaisseet omat kokemuksensa otsikolla ”Tilava kulttuurikeskus – Det Rummelige Kulturhus”.
Osallistavamman kulttuurikeskuksen luominen ei tapahdu kädenkäänteessä. Se edellyttää mukana olijoilta itsetutkiskelua ja omien ajatus- ja toimintatapojen muutosta. Se edellyttää myös vallasta luopumista ja luottamista. Kuka omistaa kulttuurikeskuksen? Sen yleisö vai tuottajat? Kun esim. tapahtumista päättämään otetaan nuoret, saattaa löytyä aivan uusia toimintamuotoja ja kulttuureja, jopa arkkitehtuuria. Kerroksesta toiseen voi kulkea kiipeillen tai liukumäen kautta. Harrastaa voi joogaa tai kuppien pinoamista. Pelkkä oleilu on sallittua ja keskukseen voi myös työllistyä esim. kahvilatyöntekijäksi. Avoin kulttuurikeskus tarjoaa monia tapoja osallistua ja tulla osalliseksi.
Tästä kaikesta keskustelemme vuoden 2024 Lastenkulttuurifoorumissa Vantaalla 31.10–1.11. Tervetuloa mukaan!
Blogin on kirjoittanut Vantaan kaupungin lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden päällikkö Kaisa Kettunen
Blogin pääkuva: Loc Nguyen
