Viime vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta lasten- ja nuorten kulttuurikeskusten asiantuntijaverkoston Taikalampun perustamisesta. Verkosto muotoutui ajan myötä Suomen lastenkulttuurikeskusten liitoksi. Tässä artikkelissa liiton syntymisen eteen merkittävää työtä tehneet liiton ensimmäinen puheenjohtaja, Päivi Setälä, sekä Taikalampun toisella toimintakaudella mukaan tullut asiantuntija Tuomo Kallio sekä hallituksen pitkäaikainen varapuheenjohtaja ja liiton toiminnanjohtajanakin hetken toiminut Pilvi Kuitu, avaavat näkymiä Taikalampun kehittymiseen ja Lastenkulttuurikeskusten liiton synnyn taustoihin.
Taikalamppu-verkosto kasvuun
Vuonna 2003 opetusministeriö (nykyinen OKM) nosti lastenkulttuurin yhdeksi toimintansa painopistealueeksi ja julkaisi Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman. Ohjelman myötä syntyi opetusministeriön tukema Taikalamppu-hanke, jonka kautta käynnistettiin vuoden 2003 alusta valtakunnallisesti kattava lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppu. Ensimmäiselle toimintakaudelle 2003–2005 valittiin seitsemän toimijaa, jonka jälkeen Taikalamppu-verkosto lähti kasvamaan.
Lastenkulttuurikeskus Louhimon entinen lastenkulttuurikoordinaattori Tuomo Kallio sekä Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu muistelevat, että niin Louhimo kuin PiiPookin hakivat ja pääsivät Taikalamppu-verkostoon mukaan toiselle toimintakaudelle vuonna 2006–2008. Tällöin mukana oli 10 toimijaa.
– Opetusministeriöllä oli alkuun aktiivisesti ohjaava ote mukaan tulevia kulttuuritoimijoita kohtaan, ja saimmekin paljon apua verkostoon hakemisen kanssa. PiiPoo sai ministeriöltä vinkin, että yhteistyötä kannattaisi tehdä Tampereen kaupungin kanssa ja laittaa hakemus yhdessä. Painopisteeksemme kehitystyöhön tuli monitaiteisuus sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten kulttuuritoiminnan määrän ja laadun parantaminen, Kuitu kertoo.
Kallio komppaa, että alussa ministeriön taholta vaikutettiin paljon siihen, mihin suuntaan Taikalamppu-verkostossa tapahtuvaa kehitystyötä viedään. Jokaiselle toimijalle annettiin tietty taiteen ala ja kehitystehtävä. Seinäjoen Louhimolla taiteen alaksi valikoitui musiikki ja kehitystehtäväksi taideharrastuksen kynnyksen madaltaminen.
– Tuolloin alkuaikoina kokoonnuimme verkoston kanssa yhteen neljä kertaa vuodessa. Oli upeaa ehkä ensi kertaa koskaan saada ympärille verkostollinen kollegoita ja asiantuntijoita, jotka tekevät samanlaista työtä ja puhuvat samoista asioista. Tuo aika oli toden totta lastenkulttuuritoimijoiden ammatti-identiteetin syntymisen aikaa, Kallio ja Kuitu muistelevat.
Alusta asti Taikalamppu-verkostossa mukana olleen Porin Lastenkulttuurikeskus Kruunupään johtaja Päivi Setälä kertoo, että Taikalamppu-verkoston voimin kokoonnuttiin yhteen ihan ensimmäisestä toimikaudesta alkaen. Yhteiset kokoontumiset, yhteisten asioiden jakaminen sekä keskustelut olivat verkoston tärkeintä ja hienointa pääomaa.
Taikalampusta Suomen lastenkulttuurikeskusten liitoksi
Tulevina vuosina Taikalamppu-verkosto pääsi kasvamaan entisestään, ja vuosina 2009–2013 mukana oli yhteensä 11 lasten- ja nuortenkulttuurikeskusta. Kallio, Kuitu ja Setälä sanovat, että Taikalamppu-verkoston vuodet kehittivät ennen kaikkea lastenkulttuuritoiminnan laatua, kun omaa tekemistä pääsi kollegiaalisesti vertaamaan muiden keskusten tekemiseen ja edistämään toimintaa entistä laajemmalla asiantuntijajoukolla.
– Tuolloin ei monilla lastenkulttuuritoiminnan ulkopuolisilla ollut käsitystä siitä, mitä lastenkulttuuritoiminta oikeastaan edes on. Ajateltiin, että kuka tahansa voi järjestää kulttuuritoimintaa lapsille ja nuorille. Taikalamppu käynnisti laadun ja osaamisen määrittelemisen lastenkulttuurityössä, Setälä kertoo. Edelleenkin yhdessä kehitetty lastenkulttuurin laatukäsikirja on liiton jäsenten keskeinen ohjenuora laadukkaan lastenkulttuurin sisältöjen tuottamiselle ja kehittämiselle.
Aluksi Taikalamppu-toiminnan koordinointi oli vuosittain kiertävä tehtävä eri toimijoiden välillä. Sen jälkeen koordinointia hoidettiin Hämeenlinnasta. Kun vuosien 2009–2013 Taikalamppu-verkoston viisivuotiskausi oli tulossa päätökseensä, alkoi ajatus Lastenkulttuurikeskusten liitosta kyteä. Liiton perustamisessa tiiviisti mukana ollut Setälä kertoo, että Taikalampussa kaivattiin organisoidumpaa otetta toiminnan järjestämiseen.
– Järjestäytyneestä verkostosta huolimatta Taikalamppu oli melko laaja ja hajaantunut toimija, ja kaipasimme oikeuskelpoista liittoa järeämmiksi hartioiksi lastenkulttuuritoiminnan taustalle. Näin alusta asti, että liitosta tehtäisiin merkittävä toimija, joka huomioitaisiin näkyvästi yhteiskunnallisessa keskustelussa, Setälä kertoo.
– Taikalamppu-verkoston viisivuotiskauden päättyminen vuonna 2013 oli luonnollinen taitekohta järjestäytymiselle. Silloin ei vielä ollut selvää, miten valtion rahoituskuviot tulevat jatkumaan, ja Taikalampussa ryhdyttiinkin pohtimaan, millainen uusi juridinen muoto Taikalampulle voisikaan syntyä, Kallio kertoo.
Keväällä 2015 lastenkulttuurijohtajat kokoontuivat Espooseen ja Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto perustettiin. Perustajajäseninä oli neljätoista lastenkulttuurikeskusta eri puolilta maata. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta syntyi lastenkulttuuritoimijoiden valtakunnallinen keskusjärjestö, johon kuuluu tällä hetkellä 37 jäsenorganisaatiota.
– Vaikka Lastenkulttuurikeskusten liitto perustettiin osaltaan vastaamaan myös toimijoiden taloudellisiin haasteisiin, ei tilanne ole nykypäivänäkään vielä täysin ideaali. Päinvastoin – vaatimukset lastenkulttuuritoiminnan järjestämiselle ovat kasvaneet, mutta rahoitus valtion taholta ei. Toimijamme tekevät uskomattoman laadukasta työtä pienillä resursseilla, Kuitu pohtii.
Lastenkulttuurikeskusten liitto on vuosien varrella saavuttanut laajasti näkyvyyttä ja ollut mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Setälä kuitenkin näkee, että näkyvyystyötä on yhä tehtävä.
– Ajattelen, että lastenkulttuurityötä ei vieläkään arvosteta sen ansaitsemalla tavalla, eikä sen vaikuttavuutta nähdä, vaikka juuri lastenkulttuurityö ehkäisee monia tällä hetkellä pinnalla olevia lasten ja nuorten ongelmia. Lastenkulttuurikeskusten liitto on saavuttanut monia näkyvyyden paikkoja, mutta tulevaisuudessa toivoisin, että liittoa kuultaisiin yhä laajemmin päätöksenteossa ja valtakunnallisissa ryhmissä, Setälä summaa.
– Lastenkulttuuritoimintaan sijoitettujen eurojen merkittävyyttä ja vaikuttavuutta tulee painottaa ja tuoda esiin yhä hanakammin tästä eteenpäin, Kuitu ja Kallio lisäävät.
Pieniä ja suuria onnistumisia 20 vuodessa
20 vuotta on pitkä aika, joka on muovannut lastenkulttuuritoiminnasta järjestäytynyttä, laadukasta ja vakiintunutta. Pienestä toimijamäärästä alkunsa saanut Taikalamppu-verkosto on muovautunut useiden kymmenien toimijoiden liitoksi. Mitä Kallio, Kuitu ja Setälä olisivat miettineet, jos olisivat 20 vuotta sitten voineet nähdä nykypäivään saakka?
Kolmikko kertoo, että suurimmat onnistumiset ovat olleet konkreettisia. Pienestä toimijoiden välisestä ideointityöstä on kasvanut järjestäytynyttä, ammattimaista ja konkreettista liiton toimintaa, josta esimerkkeinä vuosittain alan ammattilaisia yhteenkokoava lastenkulttuurifoorumi sekä jättiläismäisen suosittu valtakunnallinen Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma.
– Liitto on myös auttanut ja tukenut meitä yksittäisiä toimijoita siten, että olemme päässeet tekemään asioita, joita emme olisi yksin koskaan pystyneet toteuttamaan. Liiton perustamisvaiheeseen liittyi luontaisia kasvukipuja, mutta niistä on päästy hienosti yli ja kasvamaan yhdessä, Kallio summaa.
Suurinta iloa Kuitu, Kallio ja Setälä tuntevat ennen kaikkea onnistumisista, jotka ovat tapahtuneet lähellä omaa toimintakenttää. Kallio kertoo, että viime syksynä Louhimoon avattiin kuudes vakituinen lastenkulttuuritoimi, jonka vaikutukset tulevat olemaan upeita ja pitkäkestoisia.
– Sitä en olisi 20 vuotta sitten uskonut, Kallio hymyilee.
Setälä tuntee ylpeyttä siitä, että Kruunupää on saanut toimia edelläkävijänä monessa asiassa lastenkulttuurityön kentällä. Kruunupää työllistää taiteilijoita monipuolisiin tehtäviin ja keskuksessa on kehitetty myös suosittu Vauvojen värikylpy -konsepti.
Kuitu kertoo, että puolestaan PiiPoossa suurin onnistuminen on ollut se, että lastenkulttuurikeskus on olemassa kaikkien vuosien jälkeenkin, ja se työllistää hienoja ammattilaisia.
– Yhdessä olemme tehneet pieniä ja suuria ihmeitä. Mitä tulee myös Lastenkulttuurikeskusten liittoon, kasvu alkaa aina pienestä, Kuitu hymyilee.
Lue blogi: Taikalamppu sytytti valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston eloon
Tutustu tämän hetkisiin Lastenkulttuurikeskusten liiton jäseniin
