Lapsilla ja nuorilla on oikeus taiteen ja kulttuurin kokemiseen sekä itsensä ilmaisuun taiteen avulla. Tämän toteutuminen ei ole vielä 2020-luvullakaan itsestään selvää. Taiteen tekeminen edistää oppimista, esimerkiksi matemaattisia kykyjä ja kulttuurikasvatus on tärkeää jo demokratiankin kannalta. Meidän aikuisten tulee toimia kulttuurikokemusten mahdollistajina. Sitä varten tarvitaan laadukasta lastenkulttuuria edistäviä päätöksiä, resursseja sekä rutkasti yhteistyötä ja tietotaidon jakamista.
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja Taidetestaajat vierailivat yhteistyön ja vaikuttamisviestinnän merkeissä Brysselissä 4.-7.9.2022.
Youth Learning Through Arts -päätösseminaarissa riitti keskusteltavaa
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto järjesti yhdessä viiden kumppaniorganisaation, Luonto-Liiton, slovenialaisten nuortenkulttuurikeskusten Pionirski Domin ja IMPROn sekä puolalaisten Malopolski Instytut Kultury w Krakowie MIK:n ja taidekeskus Cricotekan kanssa yhteisen Erasmus+ -rahoitteisen Youth Learning Through Arts (YLTA) -hankkeen päätösseminaarin Brysselissä 5. syyskuuta. Seminaarissa, jonka ajoitus istui täydellisesti yhteen Euroopan nuorison teemavuoden kanssa, käytiin läpi hankkeen vaikutuksia sekä metodeja ja työkaluja, joita taide voi tarjota nuorisotyöhön. Suomessa hankkeen toimintojen fokuksessa oli ympäristötaide, Sloveniassa improvisaatio ja Puolassa syvennyttiin saavutettavuuteen. Hankkeessa on jo julkaistu kaksi menetelmäopasta ja kolmas ilmestyy lähipäivien aikana.
Seminaarissa julkaistiin YLTA Paper, jossa ehdotetaan toimia ja menetelmiä taiteen käytön lisäämiseksi ja helpottamiseksi nuorisotyön välineenä. Seminaarissa esiteltiin myös kaksi suomalaista innovaatiota: Taidetestaajat ja kulttuurikasvatussuunnitelmat.
Seminaariosallistujat kertoivat, kuinka vaikeaa on löytää/saada rahoitusta, etenkään pitkäkestoista sellaista, lastenkulttuurin ammattilaisten työhön siitä huolimatta, kuinka tärkeää työtä he tekevät tarjoamalla lapsille ja nuorille turvallisen tilan itseilmaisulle ja esimerkiksi omien tunteiden tunnistamiselle ja käsittelemiselle.
Lisäksi osallistujat ympäri Eurooppaa kokivat, että monien hankkeiden hallintoa olisi syytä helpottaa ja yksinkertaistaa. Pienellä organisaatiolla ei tulisi mennä enemmän aikaa hankepapereiden pyörittelyyn kuin työhön, johon raha on saatu. Rahoituksen lisäksi puhutti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten pääsy vapaa-ajalla harrastuksiin sekä taide ja kulttuurielämyksiin.
Seminaarissa eivät puhuneet vain aikuiset. Kuulimme Youth Learning Through Arts -hankkeen työpajaan osallistuneelta nuorelta, kuinka työpaja oli ollut hänelle mullistava kokemus, kuinka hän on työpajan jälkeen myös vienyt taiteen ilosanomaa itseään nuoremmille.
Organisaatioiden tapaamisissa puhuttivat Taidetestaajat ja kulttuurikasvatussuunnitelmat
Liiton työntekijät vierailivat myös Philean ja ENCC:n (European Network of Cultural Centres) toimistoilla sekä tapasivat kulttuurin Euroopan päälobbausjärjestön Culture Action Europen asiantuntijoita. CAE esitti pyynnön, että tulisimme esittelemään sekä kulttuurikasvatussuunnitelmia että Taidetestaajia heidän tuleviin tapahtumiinsa.
Tapasimme myös UNESCO:n EU-toimiston johtoa ja asiantuntijoita, European Youth Forum:a, ERRIN-organisaation (European Regions Research and Innovation Network) asiantuntijoita sekä belgialaisia järjestöjä Publiq ja PECA (Le Parcours d’Education Culturelle et Artistique). European Youth Forumissa puhuimme mm. siitä kuinka tärkeää päätöksiä tehtäessä on huomioida niiden vaikutukset lasten ja nuorten elämään. Ja aiheesta onkin käynnissä kampanja mm. EU Youth Testin puolesta. Keskustelimme myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista, ja Euroopan nuorisofoorumissa oltiinkin erityisen kiinnostuneita Harrastamisen Suomen mallista.
Niin Taidetestaajat kuin kulttuurikasvatussuunnitelmat herättivät erityistä kiinnostusta Belgian ranskankielisen alueen opetusministeriössä, jossa ollaan käynnistämässä mittavaa, koko peruskoulun kattavaa kulttuurikasvatus- ja taidevierailuohjelmaa. Sekä ministeriön että Brysselin museoiden kattojärjestön parituntisissa tapaamissa saimme vastata mallia valmistelevien asiantuntijoiden hyvin yksityiskohtaisiin kysymyksiin Taidetestaajat-prosesseista ja budjetista sekä ohjelmaan liittyvistä haasteista ja niiden ratkaisuista. Brysselin matkan jälkeen tapasimme vielä Belgian saksankielisen alueen opetusministerin etäyhteyksillä.
Kulttuuritoimijoiden yhteistyö ympäristöjärjestöjen ja lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa nousi useasti keskusteluissa esiin. Tällaiset kumppanuudet kiinnostavat ja kerroimme yhteistyöstä, jota lastenkulttuuri on tehnyt esimerkiksi Youth Learning Through Arts -hankkeessa Luonto-Liiton kanssa.
Huikea kokemus koko matkaporukalle oli vierailu lastenkulttuurikeskus ABC:n tiloissa, joissa erilaisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja huoneita tuntui olevan loputtomiin. Valtavat kirja- ja lelukokoelmat, esiintymislavat ja nukketeatteri, tilat puunveistoon ja tanssimiseen, lasten omiin kokkailuihin sopiva keittiö ja oma hyötykasvipuutarha… Olimme mykistyneitä!
Päättäjien tapaamiset poikivat jatkosuunnitelmia
Tapasimme Brysselissä europarlamentaarikot Sirpa Pietikäisen, Silvia Modigin, Nils Torvaldsin, Henna Virkkusen, Eero Heinäluoman sekä Elsi Kataisen. Keskustelimme heidän kanssaan lastenkulttuurin hallitusohjelmatavoitteiden kahdesta isosta tavoitteesta: kulttuurikasvatussuunnitelmien kehittämisohjelman käynnistämisestä ja Taidetestaajien saamisesta pysyväksi osaksi perusopetusta. Avasimme mepeille myös tarkemmin Taidetestaajien konseptia, historiaa sekä tulevaisuutta sekä pohdimme yhdessä heidän kanssaan keinoja varmistaa jatkorahoitus esimerkiksi hyödyntämällä puolueiden varjobudjetteja tai mahdollisuutta osallistua EU-pilottihankkeeseen.
Kaikki liiton delegaation tapaamat mepit suhtautuivat suurella huolella Taidetestaajien tulevaisuuden epävarmuuteen. Yhteinen viesti Euroopan parlamentista kuului, että Taidetestaajia ei saa lopettaa. Päinvastoin – siitä tulee tehdä suomalaisen sivistys- ja kulttuurikasvatuksen lippulaiva: konsepti, josta muut eurooppalaiset maat ottavat mallia!
Taidetestaajien vakinaistaminen osaksi suomalaista peruskoulu on myös yksi liiton hallitusohjelmatavoitteista. Jotta myös kaikki tulevat kahdeksasluokkalaiset pääsevät kokemaan taidetta, on rahoitukselle löydyttävä pysyvä paikka valtion budjetissa.
Sirpa Pietikäisen kanssa keskustelimme myös muun muassa lapsista ja nuorista, joiden kotona ongelmat kasautuvat ja jotka eivät pääse osallistumaan yhdenvertaisesti taiteeseen ja kulttuuriin. Pietikäinen piti olennaisena, että taide-elämyksiin päästään jo nuorella iällä. Lapsuuden hyvät kulttuurikokemukset ovat avainasemassa se kannalta kuinka paljon ihminen arvostaa taidetta ja kulttuuria tulevaisuudessa. Taidetestaajat -toiminta on tässäkin mielessä tärkeää, sillä Taidetestaajat-vierailu saattaa olla kasiluokkalaiselle ainoa taide-elämys, johon hän koko peruskouluaikana pääsee.
Pohdimme Pietikäisen kanssa, että myös päättäjille voisi tehdä hyvää päästä kokemaan kulttuuria lastenkulttuurin metodein. Ehkä he sen jälkeen innostuisivat päätöksillään edistämään lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumista.
Suomen pysyvässä EU-edustustossa tapasimme ministeriön erityisasiantuntijaa Heidi Sulanderia, joka vastaa kulttuuriasioiden valmistelusta.
Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut ja toteutuksen arvoinen. Tapaamiset ja vierailut poikivat uusia yhteydenottoja ja suunnitelmia. Hienoa, että kokemuksemme voivat hyödyttää niin lastenkulttuurin tekijöitä kuin kokijoita myös Suomen ulkopuolella.
Youth Learning Through Arts -hankkeen englanninkieliset menetelmäoppaat ja YLTA paper: https://lastenkulttuuri.fi/en/international-cooperation/youth-learning-through-arts/
Lastenkulttuurin hallitusohjelmatavoitteet: https://lastenkulttuuri.fi/lastenkulttuuri/lastenkulttuurin_edistaminen/eduskuntavaalit-2023/
Taidetestaajien taustamuistio liiton hallitusohjelmatavoitteisiin: https://taidetestaajat.fi/wp-content/uploads/2022/08/Taidetestaajat_pysyvaksi_2022.pdf
Artikkelin kuva: Taidetestaajien Maarit Mäkinen Euroopan parlamentissa MEP Silvia Modigin kanssa.
