Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto jäsenorganisaatioineen vastustaa Tilastokeskuksen kaavailemaa säästötoimenpidettä, joka lakkauttaisi Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen keräämisen ja koostamisen tilastovuoden 2024 jälkeen. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sitä edeltänyt lastenkulttuuritoimijoiden verkosto on kerännyt ja toimittanut tähän tilastoon tietoa lastenkulttuuritoiminnasta säännöllisesti vuodesta 2012 lähtien.
Esitys lakkauttaa kulttuuritoimintaa, viestintää ja viestintäkäyttäytymistä sekä vapaa-ajan osallistumista eli kansalaisaktiivisuutta kartoittavien tilastojen kerääminen kansallisella tasolla on äärimmäisen lyhytnäköinen. Nämä tilastot rakentavat kuvan suomalaisten arvoista ja arvostuksista. Ne kertovat siitä, miten käytämme vapaa-aikamme, miten suomalainen kulttuuri- ja mediakenttä voi ja mikä on näiden alojen vaikutus kansantalouteen. Nämä tilastotiedot antavat kattavan kuvan toimialojen nykytilasta, mahdollistavat tutkimuksen ja luovat pohjan poliittiselle päätöksenteolle. Ilman dataa päätöksenteko siirtyy yhä ohuemmalle tietopohjalle.
Saavutettava valtakunnallinen tilastotieto on paikallisen päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen väline. Lastenkulttuurin tilastointi on tärkeää myös jokaiselle yksittäiselle lastenkulttuurikeskukselle. Oman toiminnan positiointi suhteessa muihin toimijoihin on mahdollista, kun vertailukelpoista tilastotietoa on saatavilla. Lisäksi muiden kulttuuritilastojen, kuten museoiden ja orkestereiden, kokoaman datan saatavuus auttaa hahmottamaan koko kulttuurialan kehitystä ja yksittäisen toimijan roolia kokonaisuudessa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Lastenkulttuuri joutuu alana jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan. Tässä tilastotieto on avainasemassa: se on täsmällistä ja selkeästi määriteltyihin kriteereihin perustuvaa. Päätöksentekijöiltä saamme jatkuvasti vaatimuksia siitä, että kulttuurialan pitäisi kyetä tarjoamaan heille parempaa tutkimustietoa, vaikuttavuusarviointia, kulttuurin talousvaikutusten ja hyvinvointivaikutusten mittaamista sekä tietoa ylipäätään. Valtakunnalliselle lastenkulttuurikeskusten liitolle tilastotieto on kaikkein arvokkain vaikuttamisen väline. Ilman tilastotietoa verkostomme vaikuttavuudesta kertominen jää kuvailevan tiedon varaan ja tulkinnanvaraiseksi.
Julkisten palveluiden tiedon saavutettavuus on demokratialle tärkeää: tilastotieto maastamme on yhteistä kansallista pääomaa. Mikäli kulttuuritilastojen kokoaminen lakkautetaan, kulttuuritoimijat tuskin lakkaavat tilastoimasta toimintaansa, mutta ilman tilastotiedot kokoavaa toimijaa saatavilla oleva tieto pirstaloituu yhä useampiin tiedonlähteisiin. Kulttuuritilaston kokoamisen lisäksi kulttuuritilastoon liittyvät keskeisesti tilastoalan ammattilaisten laatimat koosteet ja artikkelit tilastodatasta. Ne avaavat tilastotietoa ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja edistävät tiedon saavutettavuutta edelleen. Mikäli kulttuuritilaston kokoaminen lakkautetaan, myös tämä tiedon avaaminen ja levittäminen lakkaa.
Tilastokeskus on ollut osallisena valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, joka kartoitti luovien alojen ekosysteemejä ja ehdotti yhtenä toimenpiteenä alan tilastoinnin kehittämistä. Kulttuuritilastojen kehittämiseen on jo nyt panostettu huomattavasti yhteiskunnan resursseja Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä. Luonnos kulttuuripoliittisesta selonteosta nostaa tulevaisuuden tarpeeksi kulttuurialan tietoperustan ajantasaisuuden, kattavuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisen. Tämä on selkeässä ristiriidassa Tilastokeskuksen kulttuuritilaston lakkautusesityksen kanssa.
Lakkauttamiselle on olemassa vaihtoehtoja. Kulttuuritilastojen tuotantoa voidaan tehostaa hyödyntämällä automatisointia ja tekemällä entistä tiiviimpää yhteistyötä tiedon tuottajien kanssa. Koottujen tilastojen laajuutta voidaan supistaa ja päivitysväliä harventaa. Kulttuuritilastoinnin asiantuntijoita tarvitaan yhä varmistamaan, että tilastoluokitukset, päättelysäännöt ja analyysimallit tulkitaan oikein.
Kulttuuritilastojen kokoamisen lakkauttamisella olisi kauaskantoisia ja rapauttavia vaikutuksia kulttuuritoimintaan, -rahoitukseen, kulttuurialan tutkimukseen ja alan yleiseen arvostukseen. Vaadimme, että tätä ehdotusta harkitaan vielä vakavasti ja sen pitkäaikaisvaikutukset selvitetään.
Tilastokeskuksen leikkausehdotuksiin voi ottaa kantaa 20.9. klo 15 asti Lausuntopalvelussa.
