Vantaa täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta kaupunkina ja juhlii merkkivuotta teemalla #KotonaVantaalla. Juhlavuoden teema valittiin monikielisen asukaskyselyn tuloksena. Siinä vantaalaisilta kysyttiin, millainen on sinun viisikymppinen Vantaasi. Yksi vastauksista oli englanniksi kyselyyn tullut lausahdus: ”Vantaalla tuntee, että on löytänyt paikkansa maailmassa. Vantaalla tuntee olevansa kotona.” Se on kieltämättä hieno tunne, kun tuntee kuuluvansa jonnekin ja voi kutsua paikkaa kodikseen.
Kulttuurilla on tässä tunteessa oma roolinsa. Kotiin ja kotoutumiseen tarvitaan toki muutakin, mutta oman identiteetin, tapojen ja yhteisöllisyyden kokemisessa kulttuuri on keskiössä. Taide ja kulttuuri lisäävät vuorovaikutusta ja kulttuurien vuoropuhelua, mikä on edellytys toimivalle, monimuotoisuuden huomioivalle yhteiskunnalle. Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetyn lain tavoitteena on tukea yhdenvertaisia mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Siksipä onkin syytä kysyä, miten tässä onnistumme. Kuka on kotona kulttuurissa? Kuka kokee kulttuuripalvelut omikseen?
Vantaan asukkaista n. 27% puhuu tällä hetkellä äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Ja lukumäärä kasvaa koko ajan. Pyrimme tuottamaan ison osan lastenkulttuuripalveluistamme monikielisinä tai kielettöminä. Pyrimme viestimään paitsi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, niin myös esim. venäjäksi, viroksi, arabiaksi ja albaniaksi sekä mahdollisimman paljon selkokielellä. Silti emme tavoita kaikkia. Lastenkulttuuripalvelut ovat helpoimmin lähestyttäviä sellaisille, jotka ovat jo omassa lapsuudessaan tottuneet käymään esityksissä, näyttelyissä ja työpajoissa. Kaikille kulttuuripalvelut eivät ole tuttuja, eikä kaikilla ole kokemusta siitä, mitä iloa yhteinen taide-elämys voi tuottaa. Siksi työtä on vielä paljon tehtävänä. Lastenkulttuuripalveluiden saavutettavuuteen ja viestintään pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Mikä saisi jokaisen tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi kulttuurin parissa?
Mutta myös kulttuurin sisältöjen on muututtava. Meidän pitää oppia paremmin kuuntelemaan, minkälaisen kulttuurin kaupunkilaiset kokevat omakseen ja mitä toiveita heillä on kulttuuripalveluiden suhteen. Mikä saisi jokaisen tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi kulttuurin parissa? Kuinka erilaiset tavat, kielet ja ilmaisut näkyvät osana monimuotoista kulttuurien kirjoa? Taide on aina ollut hyvä muuttumaan yhteiskunnan muutosten mukana. Se on myös hyvä keskustelun avaaja ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta, löytämään ratkaisuja sekä ilmaisemaan tunteita. Siksi meidän pitää olla avoimena ja pitää huolta, että tarjoamamme sisällöt ovat sellaisia, että yleisömme kokevat ne omikseen ja olonsa kotoisaksi niiden parissa. Että kaikkien on mahdollista tulla mukaan myös taiteen ja kulttuurin tuottajiksi.
Tästä kaikesta keskustelemme vuoden 2024 Lastenkulttuurifoorumissa Vantaalla 31.10–1.11. Tervetuloa mukaan!
Blogin on kirjoittanut Vantaan kaupungin lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden päällikkö Kaisa Kettunen
Blogin pääkuva: Sakari Manninen
