Poets of Today – Voices of Tomorrow (2022-24)
Tuttavallisemmin ”PoT-VoT” on slovenialaisten, puolalaisten, unkarilaisten, serbialaisten sekä suomalaisten kulttuuritoimijoiden yhteistyöprojekti, joka tuo runoutta kouluihin, lähemmäs nuoria ja paikallisia yhteisöjä. Suomessa hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Hanke päättyy loppuvuonna 2024.
Hankkeen virallisilla verkkosivuilla voit tutustua muun muassa kaikkien maiden taiteellisiin tiimeihin ja hankkeen julkaisuihin.
Taiteellinen tiimi
Jokaisessa hankemaassa taiteellinen tiimi työskenteli kymmenen runoilijan ja opettajien kanssa. Tavoitteena on tuoda runoutta yhteensä yli 5 000 nuorelle osana koulupäivää. Suomen taiteellisessa tiimissä olivat mukana hankkeen päärunoilija Harri Hertell, tiimiä johtava Anna Anttonen (Oulun lastenkulttuurikeskus) sekä Maami Snellman (Vantaan Sanataidekoulu ja Vantaan lastenkulttuuripalvelut).
Taiteellinen tiimi suunnitteli hankkeen taiteellisen toiminnan ja koulutti kymmenen nuorta runoilijaa ja opettajia sekä toteutti yhdessä nuorten runoilijoiden kouluvierailut vuonna 2023. Suomessa 26 opettajaa ja 10 runoilijaa osallistuivat koulutuksiin. Lisäksi järjestettiin 20 kouluvierailua, joiden avulla tavoitettiin lähes 570 opiskelijaa yläkouluissa ja lukiossa.
Taiteellinen tiimi järjesti keväällä 2023 sanataidetapahtumat (Poetry City Walks) Oulussa ja Vantaalla. Marraskuussa 2024 julkaistiin hankkeen toinen kirja, joka esittelee kaikkien hankemaiden runoilijoiden runoutta sekä menetelmiä kouluyhteistyölle ja kirjallisuuskasvatukselle. Julkaisu on saatavilla ilmaiseksi verkosta ladattavana versiona hankkeen kotisivuilla.
Harri Hertell (s.1985) on helsinkiläinen runoilija, spoken word –artisti, DJ ja kulttuurituottaja (AMK). Hertell on kirjoittanut seitsemän aikuisille suunattua runoteosta, joista tuorein Tiedän sen olevan rakkautta (Enostone) julkaistiin keväällä 2022. Teos käsittelee lapsiperhearkea poikkeusoloissa. Hertellin viimeaikaiset runot ovat pohtineet erityisesti vanhemmuuta sekä länsimaisen ihmisen luontosuhdetta.
Vuonna 2020 julkaistu Kaikki tunteet sallittuja (Enostone) sai positiivisen vastaanoton mm. Helsingin Sanomissa. Vuonna 2021 Hertellille myönnettiin Uudenmaan taidepalkinto.
Vuosien saatossa Hertell on esiintynyt useissa palvelutaloissa ja vuodesta 2019 lähtien hän on järjestänyt ikäihmisten parissa suosituksi noussutta Mummodiskon runolähetystä etäyhteyksin. Lähetyksessä Hertell esittää kotimaisia klassikkorunoja sekä yleisön omia runoja.
Hertellin runoja on käännetty useille kielille ja hänen tekstejään on julkaistu lukuisissa antologioissa sekä kirjallisuuslehdissä. Hertell on myös julkaissut neljä spoken word -äänitettä sekä useita puhemusiikkisinglejä.
Anna Anttonen on sanataideopettaja, festivaalijohtaja, näyttelysuunnittelija ja muusikko, joka
rakastaa aikaisia aamuja, hiljaisuutta, suopursun tuoksua, pilateksen vanuttamaa kroppaa sekä
uimista kesän lämmittämissä ulkovesissä.
Anttonen on työskennellyt Oulun lastenkulttuurikeskuksessa sanataiteen vastuuopettajana
vuodesta 2006 alkaen. Pohjakoulutukseltaan hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (FM).
Annalla on vankka kokemus sanataidekasvatuksen kehittämisestä sekä lasten- ja
nuortenkirjallisuuden edistämisestä: hän opettaa, kouluttaa ja tuottaa sanataiteen oppimateriaaleja
jatkuvasti osana työtään. Myös erilaiset lastenkulttuurialan asiantuntijatehtävät ovat osa Anttosen
työnkuvaa.
Anttonen ja hänen työparinsa Kati Inkala ovat toimineet Lumotut sanat – lasten ja nuorten
sanataideviikkojen taiteellisina johtajina festivaalin ensimmäisestä tapahtumavuodesta (2007)
saakka. Yhdessä työryhmiensä kanssa he ovat käsikirjoittaneet ja tuottaneet useita elämyksellisiä
kirjallisuuslähtöisiä näyttelyjä, kuten Saareen (2010), Unikudelmia (2017) sekä Minä tykkään nyt
(2019).
Maami Snellman on helsinkiläinen lastenkirjailija ja sanataideopettaja, joka
työskentelee Vantaan sanataidekoulussa vastuuopettajana. Snellman rakastaa
lukemista, kirjoittamista, teatteria, taidenäyttelyitä, metsäkävelyjä, varhaisten
aamujen hiljaisuutta, luonnossa samoilua, islanninhevosia sekä myrskyisen meren
kohinaa.
Sanataiteen perusopetuksen lisäksi Snellman järjestää toiminnallisia työpajoja
päiväkodeissa ja kouluissa sekä lastenkulttuurikeskuksissa. Snellman kouluttaa
myös opettajia ja päivähoidon henkilökuntaa sanataiteen, kirjallisuuden ja
lukemisen maailmaan. Omien lastenkirjojen lisäksi hän kirjoittanut
sanataideoppaita pienille lapsille ja varhaiskasvattajille sekä alakoulun ja
yläkoulun oppilaille ja opettajille. Snellman ruokkii mielikuvitustaan katsellen
ympärilleen, lukien kaikenlaista kirjallisuutta, tutkien vanhoja valokuvia, viipyillen
lasten ja nuorten maailmassa sekä ihmetellen, iloiten ja hullutellen.
Sanataideopettajan työtä Snellman on tehnyt jo parikymmentä vuotta.
“Kirjoitan koska tulen siitä onnelliseksi. Kirjoittamalla rauhoitun ja saan koottua
ajatuksiani. ”
Lempisitaattini on: ”Elä ilossa ja jaksa hummata.” (Ilona Jalavalta Aino Kallakselle)
Nuoret runoilijat suuressa roolissa
Hankkeessa työllistettiin 10 nuorta runoilijaa. Hankkeeseen valitut runoilijat koulutettiin esiintymään kouluissa. He pääsivät työskentelemään yhdessä opettajien ja nuorten kanssa runouden parissa, osallistumaan runoteosten tekemiseen sekä osaksi uuden metodin luomista. Runoilijat osallistuivat myös runouteen liittyvien tapahtumien, kouluissa pidettävien runopäivien sekä kaupungille kaikkien iloksi tuotavien runokävelyiden järjestämiseen. Jokaisen runoilijan runo julkaistiin hankkeen toisessa julkaisussa englanniksi.
Simo Niemisen suussa sulavat sanat
aukeavat kuin kukat.
sydänrytmi kohisuttaa
ja ulostultaessa
kaikki on kohdallaan
SANAT – TASAN
Yhteisötaiteilu tuo sopivaa kutinaa
oman taiteilun lomaan.
Artistinimien Gynä ja Suurimot takaa
löytyy sama (unelias-tuottelias) tekijä
isä, runoilija ja minä
tuottaja ja …
kaikkea siltä väliltä
DIY
koska tiedät mihin pystyt
ja enemmän
suu auki suurempaan
<3
Instagram: Simo Nieminen sekä Gynä ja Rike
Stevi Kalombo, taiteilijanimeltään Stesiuy tarjoaa synkkiä ja ajatukseen painuvia runoja, jossa aiheen loputtua kukkii vapautta ja toivoa. Näiden mainittujen yhteensopivuus jättää merkityksellisen vaikutuksen lukijaan.
Helmi Valkee, oikealta nimeltään Venla Ikävalko, on synkkää ukulelemusiikkia kirjoittava runotyttö ja teatteriperhonen.
Hän julkaisee esikoisrunokokoelmansa ”Keijuja kantapäiden alla” vuonna 2025, minkä lisäksi hänen kirjoittamansa sekä ohjaamansa ”Kuinka kasvattaa siivet” -esikoisnäytelmänsä nähdään ensi-illassa keväällä 2025. Tätä ennen Helmi Valkeelta on julkaistu ”Purkka”-niminen EP sekä ”Lasinukke”-sinkku.
Helmi Valkeen / Venla Ikävalkon ydinosaamista on kirjoittaa vaikeista aiheista vadelmanpehmeästi. Tyypillisiä teemoja teksteissä ovat hylkäämisenpelko, rakkaudettomuus ja yhteydenkaipuu. Hän haluaa kääriä taiteen kuluttajat pumpuliin – vaikka pumpuli olisikin välillä täynnä harmaata öljyä, murskattuja mustikoita tai jopa verta.
Instagram: www.instagram.com/helmivalkee
TikTok: www.tiktok.com/@helmivalkee
Eltti Oskar on kapinoija ja runopoju, joka on yksi Queer Runoillan järjestäjistä. Runoissaan hän käsittelee mm. ilmastokriisiä, muunsukupuolisuutta, solidaarisuutta ja rakkauden eri muotoja.
Kati Hiltunen on Tampereella vaikuttava kirjailija ja lavarunoilija. Hän kirjoittaa raikkaita ja ujostelemattomia runoja välimatkoista toisen ihmisen ja oman ihon sisällä, hiukset puhtaina hurmiosta, kielen vivahteita, virheitä ja elämän kaikkia värejä syleillen.
Instagram: @Kirjoitinsinusta
Nettisivu: www.katihiltunen.com
Kirsikka Vaahtera
Kirsikka Vaahtera on Pispalanharjulta Torkkelinmäelle muuttanut kirjoittaja ja innokas lättyjenpaistaja. Kirsikan unissa liikutaan lapsuudenkodin pihan puumajan ja Lapin tunturien välillä, usein polkupyörällä ja joskus purjeveneen kyydissä. Kirsikka rakastaa aurinkokuivattujen tomaattien syömisen tuoksua, säeromaaneja, saunomista ja tanssimista.
Riikka Simpura
Riikka Simpura on kirjoittanut runokokoelman Painottomuus (2022). Hän toimii päätoimittajana Tuli & savu -lehdessä, joka on kokeelliseen ja nykykirjallisuuteen keskittyvä runolehti.
Natalia Karjalainen
Natalia Karjalainen on helsinkiläinen runoilija. Hänen tekstinsä paikantavat ystävyyden alkuja ja loppuja, luokan lakeja ja näyttämöitä. Hän on tehnyt myös teatteria valosuunnittelijana ja dramaturgina. Tällä hetkellä hän toimii myös Helsinki Poetry Connection -yhdistyksessä, ja tuottaa runotapahtumia.
Aatos Ketvel on esiintyvä sanataiteilija, jonka levottomat lyriikat tanssahtelevat alas absurdiikan polkuja siinä sivussa sanailotellen. Hänen tuotantoaan määrittävät epäkaupallinen eetos, kotikutoinen estetiikka ja kyltymätön kokeilunhalu. Monimediaiseen taiteeseensa Ketvel ammentaa inspiraatiota sotkuista, kaikkeuksista, vadelmapensaista, hedelmistä ja niiden mädästä. Lavalla hän pyrkii performoimaan jonkinlaisen outolinnunpesän, linnunlaulunsa luodaten syvälle pään sisään ja sukupuolen tuolle puolen. Ketvelen intensiivinen lavapreesens pitää kuulijan otteessaan esiintymisen tyylien ailahdellessa keskustelevasta tarinankerronnasta kiihkeän riimittelyn virtaan.
Emma Leppo
Emma Leppo on Helsingissä varttunut spoken word -taiteilija sekä lavaruno- ja yhteisöaktiivi. Runoudessa ja elämässä häntä kiinnostavat kehossa tuntuva rytmi, lohtu ja melske, yhteydet, liikkeet ja muutosvoima. Hän organisoi, kirjoittaa ja opiskelee Turussa.
Runoilijoiden kuvat: Valtti Koivunen
Eurooppalainen yhteistyö
Taiteellinen tiimi valmistautui ja osallistui hanketapaamisiin Euroopassa yhdessä liiton projektitiimin kanssa. Hankkeen aikana tehtiin yhteensä viisi ulkomaanmatkaa: Sloveniaan, Serbiaan, Unkariin, Puolaan ja uudelleen Sloveniaan.
Hankkeen päärunoilija ja projektin johtaja osallistuivat Frankfurtin kirjamessuille lokakuussa 2023 ja osana hanketta laadittiin vaikuttamismateriaalia päätöksentekijöille lukemisen tärkeydestä.
Hertelliä kouluun!
Runollinen oppimateriaali nuorille
Kuinka jostakusta voi tulla runoilija? Millaista on työ runoalan moniottelijana? Miten runoja voisi ymmärtää ja analysoida? Entäpä kokeilla niiden kirjoittamista?
Poets of Today – Voices of Tomorrow -hanke on valmistanut runouteen johdattavan oppimateriaalipaketin erityisesti yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia ajatellen. Kokonaisuudessa on mukana hankkeen päärunoilija Harri Hertellin taiteilijavideo, Harrin vinkit runoanalyysin tekoon sekä muutamia kirjallisuuslähtöisiä sanataidetehtäviä, jotka perustuvat Hertellin runoihin. Materiaalipaketti on vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä.
Hankkeen päärunoilija Harri Hertellin taiteilijavideo sekä Harrin vinkit runoanalyysiin.
Olet metafora on pieni kirjoitusharjoitus, joka vie Harri Hertellin
kolmannen runokokoelman Älä häiritse iltaa (ntamo, 2015) maisemiin.
Harri Hertellin neljäs runokokoelma Maisema ennen sadetta
(Sammakko, 2016) kuvaa onnellista elämänmuutosta. Entäpä jos
muutoksia alkaisi tapahtua myös yksittäisten, kokoelmasta
poimittujen runojen sisällä?
Kaikki tunteet sallittuja -kokoelman (Enostone, 2020) avausrunossa Harri Hertell pohtii isyyttä ja pelkoja, ja teksti kuljettaa puhujaansa menneisyydestä nykyhetkeen. Mikä aihe sinua voisi pohdituttaa? Ennen kuin -tehtävässä kirjoitetaan oma teksti Hertellin säkeistönalkuja lainaten.
Julkaisut
Frankfurtin kirjamessuilla 2023 julkaistiin hankkeen päärunoilijoiden kirja , joka sisältää 25 runoa kuudella eri kielellä. Teos on ladattavissa ilmaisena verkkoversiona hankkeen verkkosivuilta tämän linkin kautta.
Hankkeen toinen kirja julkaistiin englanniksi marraskuussa 2024. Kirja sisältää 50 runoa hankkeen muilta runoilijoilta sekä kuvauksia hankkeessa käytetyistä menetelmistä ja nykyrunoudesta artikkeleiden muodossa.
Tapahtumat
25.4. klo 18 Piilevät kaupungit -runokävely Oulu. Lue lisää Lumotut sanat -sivulta.
16.5. klo 18 Piilevät kaupungit -runokävely Vantaalla. Lue lisää.
19.—21.10. Hankkeen runoteoksen julkaisuun liittyviä tapahtumia Frankfurtin kirjamessuilla. Lue lisää.
Seuraa somessa
Facebook-sivu: www.facebook.com/potvotproject
Instagram-tili: https://instagram.com/potvotproject
Hanketta rahoittaa EU:n Luova Eurooppa -rahoitusohjelma.
Tukisitko hanketta lahjoituksella? Lahjoittamalla voit tuoda runoutta kouluihin, lähemmäs nuoria ja paikallisia yhteisöjä. Lue lisää lahjoittamisesta.
