Foorumi 2024 ohjelmakuvaukset

TO 31.10. klo 11.30–12.00

Miten taide ja osallisuutta tukeva kulttuuri rakentavat kivijalan hyvälle elämälle?

PiiPoon toiminnanjohtaja, väitöskirjatutkija Pilvi Kuitu ja Tampereen yliopiston dosentti, yliopistotutkija Antti Malinen

Keskustelua taiteen, esteettisten kokemusten ja kulttuurisen osallisuuden merkityksestä lasten kehitykseen ja hyvinvoinnin rakentumiseen. Yleisö voi osallistua keskusteluun kommentein ja kysymyksin lopuksi. 

Antti Malinen vetää Kuulluksi hanketta, joka tuottaa tieteen ja taiteen menetelmin tietoa siitä, mistä on vaikeata puhua. Hanke järjestää joulukuussa Tampereella seminaarin taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisestä lastensuojelussa. 

TO 31.10. klo 14.00–14.30

Kulttuuriosallisuus ja osallistava kaupunkikulttuuri

Taidekasvattaja Auni Tuovinen, Kulttuurikeskus ARX 

Kulttuurikeskus ARXin palveluiden perustana on yhteisöllinen ja osallistava toimintatapa. Tuemme kaupunkimme lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tapahtumilla, jossa lasten ja nuorten yhdessä tekemä taide pääsee näyttävästi esille yhteisessä kaupunkitilassa. Case-esimerkkeinä osallistavasta kaupunkikulttuurista esitellään valotaidefestivaali Valoilmiön ja katutaidefestivaali Räikeen toimintaa. Näillä ARXin tuottamilla ja laajan yhteistyöverkoston kanssa toteutetuilla festivaaleilla lapset ja nuoret työskentelevät yhdessä taiteen ammattilaisten kanssa ja ottavat osaa kaupunkikulttuurin.

TO 31.10. 14.45–15.00

How to create a feeling of belonging through heritage education?

Kulttuurisuunnittelija Victoria Nylund, Lastenkulttuuriverkosto Bark 

How can heritage education and culture help create a sense of belonging when arriving in a new country? Through different methods of heritage education, The Otrobothnian Children’s Culture Network helps newcomers understand Finnish society and local history. Through our workshops, newcomers can practice the language, learn about the community and gain a new social context. They can discover new aspects of themselves and the country they live in, and create an identity that includes elements from both their past and their present. 

TO 31.10. klo 15.00–15.30

Monikieliset toimintaympäristöt ja lastenkulttuuri – Esimerkkinä kaksikieliset ja sanattomat esitykset 

Musiikkikasvattaja Paloma Catalá Parga ja kulttuurituottaja Mirka Alhonen, Kulttuuriosuuskunta Uulu

Uulun Liikkuva lastenkulttuurikeskuksen laajasta ohjelmistosta löytyy myös työpajoja ja konsertteja, jotka sopivat erityisesti monikielisiin ympäristöihin. Suomi on monikielinen maa. Eri puolilla Suomea on kuntia tai asuinalueita, joissa monikieliset lapset ovat merkittävä osa ryhmästä tai koko ryhmä on monikielinen. Lastenkulttuurin parissa toimivilla organisaatioilla ja työntekijöillä on hyvä olla valmiutta palvella yhä yleistyviä ja kasvavia monikielisiä yhteisöjä ja alueita entistä paremmin. Esitys tarjoaa konkreettisia esimerkkejä tavoista toimia monikielisissä ympäristöissä. 

Kuvaaja: Aksu Piippo. Kuvissa: Iago Castro Pérez ohjaa sanatonta muskaria vastaanottokeskuksessa. 

TO 31.10. klo 14.30–15.00

Rullaan mahtuu koko maailma! Kuinka Lastenkulttuurikeskus Rullasta muotoutui kansainvälinen perheiden kohtaamispaikka?

Kulttuuriohjaaja Maiju Eronen ja Kuvataiteilija Mia Saharla

Lastenkulttuurikeskus Rulla on vuosien saatossa kasvanut kansainväliseksi perheiden kohtaamispaikaksi. Mitä kaikkea vuosiin on mahtunut ja kuinka toiminta on muotoutunut? Miten yhdestä kulttuurikerhosta kasvoi tuhansien kävijöiden moninainen ja monikielinen olohuone? 

TO 31.10. klo 15.00–15.30

Piipahdetaan, kuljetaan ja bongataan – ympäristökokonaisuudet kotikaupungissa

Museolehtori Janina Ahlfors, Lasten kulttuurikeskus Rulla

Tampereen esiopetukselle tarjottavat ympäristökierrokset tutustuttavat ja juurruttavat lapsia omaan kotikaupunkiinsa. Kierroksilla tutkitaan arkkitehtuuria, julkista taidetta ja kaupunkiluontoa. Piipahdetaan puistossa -kokonaisuudessa valmistavan opetuksen luokat tekivät taidetta puistotilaan ja omalle koululle sekä vierailivat Sorsapuistossa. Toiminnan tavoitteena on tutustua ja vaikuttaa taiteen keinoin omaan ympäristöön suomen kieltä oppien. Keväällä 2024 jokaisen ympäristökierrospolun varrella oli esillä lasten taidetta. Näin lisättiin lasten omistajuutta ja näkyvyyttä kaupunkitilassa. 

TO 31.10. klo 14.00–14.30

Paloman sanaton muskari -työpaja,

Musiikkikasvattaja Paloma Catalá Parga, Kulttuuriosuuskunta Uulu 

Paloman sanattomat muskarit ja Palagon esitykset sopivat oppijoille, joilla on kieli on vasta kehittymässä tai on kehitysvaikeuksia tai haasteita motoriikan kanssa. Paloman ja Palagon kanssa musiikkia opitaan kuin äidinkieltä – ensin kuunnellaan, sitten kokeillaan. Musiikkia ja rytmiä aistitaan yhdessä liikkumalla, toistamalla ja vertaamalla ryhmässä. Pedagogiikka perustuu sanattomiin lauluihin ja loruihin, eli toiminta soveltuu kaikille kielitasosta riippumatta. Musiikillisen perustan muodostaa ja Edwin Gordonin pedagogiikka ja Dalcroze-rytmiikka. 

TO 31.10. klo 14.35–15.35

Salainen puumaja – osallistava matka ryhmän monimuotoisuuden tutkimiseen -työpaja

Nuorisoseurat Keski-Suomen Luovasti liikkuen –hankkeen projektipäällikkö, Marja Pylkäs 

Salaisessa puumajassa saa haaveilla suurista seikkailuista, ja sinne tahtovat kaikki. Onko puumajassa tilaa kaikille, minkälaiset säännöt puumajassa tarvitaan ja kuinka puumajan työnjako muodostuu? Prosessidraama vie työpajan osallistujat mielikuvitusmatkalle, jonka varrella käsitellään monimuotoisuuden, kuuluvuuden ja solidaarisuuden teemoja. Prosessidraama on osallistava työskentelymenetelmä, jossa ei tarvita aiempaa draamakokemusta. Osallistujat saavat prosessidraaman materiaalin käyttöönsä. Materiaali on sovellettavissa monenlaiseen ryhmätyöskentelyyn mm. koulu- ja harrastusryhmissä. 

TO 31.10. klo 14.00–14.30

Kieli ja kulttuuritietoiset satuhetket -työpaja

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteyshenkilö Ira Cottier, Espoon kaupunginkirjasto

Työpaja esittelee Espoon kaupunginkirjaston kieli- ja kulttuuritietoisen satuhetken konseptin ja auttaa osallistujia kurkistamaan omaan kielelliseen ja kulttuurilliseen identiteettiinsä. Toiminnallisen tekemisen kautta on helpompi hahmottaa kielellisen sekä kulttuurillisen identiteetin tärkeyttä ja ymmärtää, kuinka sitä voidaan tukea kulttuuripalveluissa.

Kotikartta-työpaja: hahmotetaan omaa asuinseutua ja itselle tärkeitä kohteita tekemisen kautta. – Perehdytään kieli- ja kulttuuritietoisen satuhetken konseptiin – Kirjavinkkejä aiheeseen Työpajan kesto on n.30 min. 

TO 31.10. klo 11.10–11.30

Osallisuutta musiikkiharrastuksilla

Musiikkikasvatuksen yliopistonopettaja Sanna Salminen, Jyväskylän yliopisto

Ryhmämuotoiset musiikkiharrastukset tukevat parhaimmillaan lasten ja nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin sekä toimijuuden kehittymistä ainutlaatuisella tavalla. Minkälaiset pedagogiset valinnat tukevat harrastusten positiivisia vaikutuksia sekä motivoivat toimintaan? FT Sanna Salminen toimii musiikkikasvatuksen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa sekä Vox Aurea -nuorisokuoron johtajana. Hän on uransa aikana tutkinut lasten ja nuorten ryhmämuotoista musiikkiharrastamista niin Suomessa kuin Etelä-Afrikassa. Kansainvälistä mainetta saavuttanut Vox Aurea -nuorisokuoro on tarjonnut kokeilukentän tutkimuksen pedagogisille sovelluksille.

PE 1.11. klo 9.00–11.00

Vallattomat viivat -työpaja

Taidepedagogi Sini Björkholm Lastenkulttuuriverkosto

Vallattomat viivat – kulttuurikylä -työpajassa tutustutaan raapetekniikan mielenkiintoiseen ja innostavaan maailmaan valmistamalla raapepohjan ja raapimalla oman rakennuksen yhteiseen kulttuurikylään. Raapetekniikka on monipuolinen tekniikka, missä raapepohjan pintaa eri työvälineillä raapimalla saadaan esiin valokohtia. Työpajassa luodaan yhdessä monimuotoinen ja mielikuvituksellinen kulttuurikylä, missä kaikki tulee kuulluiksi, nähdyiksi ja voivat tuntea olonsa kotoisaksi. Työpajan ohjaa taidepedagogi Sini Björkholm, Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK